Abstract

The marginalisation of youths, youth unemployment, and exacerbated mental disorders are problematic in terms of the structures of the welfare state: besides being a tragedy on a personal and human level, marginalisation is also a major financial burden on the state, due to the involvement of the different remedial, preventative, and supportive social and health care services needed, as well as due to lost tax income. In order to protect children and adolescents from becoming marginalised, information is needed on the well-being of young adults and the role the social factors related to their childhood and adolescence have in it. This information makes it possible to use the services and benefits system to influence the social factors, as well as direct tax revenues at proactive health care services. It is cheaper to direct tax revenues at proactive and timely services than it is to take remedial action. The goal of the study, therefore, is to identify the risk factors associated with well-being and to substantiate the correlation between them and the response to well-being. It is in the interests of both the youths and the state to support the development of the well-being of children and adolescents, the future taxpayers, thereby harnessing their individual potential to benefit the structures of the welfare state.

In this thesis, the focus is on mental health and early school leaving of children born in Finland 1987. The children in question have been followed over time based on longitudinal, register-based 1987 Finnish Birth Cohort data (N = 59,476). In this study, social factors that are linked to mental disorders and early dropping out of school are examined from the standpoint of Allardt’s sociological theory of welfare, life course approach and social epidemiology.

Based on earlier literature, parental mental disorders are associated to with offsprings’ mental disorders. According to our study, parental mental disorders are associated even more closely with disability pension due to mental disorders. Surprisingly, a lower level of education in fathers (basic-level qualification and upper secondary-level), seemed to be a preventive factor of disability pension due to mental disorder compared to fathers with the highest level of education among children who had received mental health care from 1987–2012. Cohort members’ mental disorders and social adversities explained 35% and 28%, respectively, of association between parental mental disorders and later disability pension due to depressive and anxiety disorders. Our study also showed that apart from parental mental disorders, some parental somatic disorders and comorbidity of them are associated with offspring’s mental disorders. In addition, our study indicated that social participation, especially a peaceful environment in school surroundings (not only discipline and control but also positive interaction between students and teachers) is important in the continuum of education path after comprehensive school.

Policy makers of social affairs and health at the municipal and state level need information on welfare’s social factors to implement knowledge-based management and develop service and benefit systems corresponding to the need of care. In addition, the knowledge of parental psychiatric and somatic illnesses’ burden to offsprings’ psychiatric development should be taken into account in parental care systems. A longer educational path in discourse of educational policy should take on an internal comprehensive school point of view.

Tiivistelmä

Nuorten syrjäytyminen, nuorisotyöttömyys ja vaikeutuneet mielenterveysongelmat ovat ongelmallisia hyvinvointivaltion rakenteiden kannalta, sillä inhimillisen ja henkilökohtaisen tragedian lisäksi syrjäytyminen on myös suuri kansantaloudellinen kustannusrasite yhteiskunnalle eri korjaavien, ehkäisevien, hyvinvointia tukevien palveluiden käytön ja menetettyjen verotulojen muodossa. Suojellaksemme lapsia ja nuoria syrjäytymiseltä tarvitaan tietoa nuorten aikuisten hyvinvoinnista ja lapsuuden ja nuoruuden aikaisten sosiaalisten tekijöiden yhteyksistä siihen. Tiedon avulla voidaan sekä pyrkiä vaikuttamaan sosiaalisiin tekijöihin mm. palvelu- ja etuusjärjestelmän avulla että kohdentaa verorahoja hyvinvointia ennakoiviin palveluihin. Verovarojen kohdentaminen ennakoiviin ja oikea-aikaisiin palveluihin on korjaavia toimenpiteitä edullisempi ratkaisu. Tutkimuksen tavoitteena onkin tunnistaa hyvinvoinnin riskitekijöitä ja todentaa niiden ja hyvinvointivasteiden välisiä yhteyksiä. Lasten ja nuorten, tulevien veronmaksajien hyvinvoinnin kehityksen tukeminen on nuorten oman edun lisäksi myös yhteiskunnan edun mukaista, jotta yksilöiden potentiaali voidaan valjastaa tukemaan hyvinvointivaltion ja yhteiskunnan rakenteita.

Tässä väitöskirjassa tarkastellaan vuonna 1987 Suomessa syntyneiden mielenterveyttä ja koulutusastetta pitkittäisellä Kansallinen syntymäkohortti 1987 -rekisteriaineistolla (N = 59 476). Mielenterveyden häiriöihin ja lyhyeen koulutuspolkuun yhteydessä olevia sosiaalisia tekijöitä tarkastellaan Allardtin hyvinvointiteorian, elämänkulun ja sosiaaliepidemiologian näkökulmasta.

Aiemman kirjallisuuden mukaan vanhempien mielenterveyden häiriöt ovat yhteydessä heidän lastensa mielenterveyden häiriöihin. Tutkimuksemme mukaan vanhempien mielenterveysongelmat ovat yhteydessä myös astetta pidemmälle heidän lastensa mielenterveysperustaiseen työkyvyttömyyteen. Yllättäen isän matalampi koulutusaste, perusaste ja keskiaste, näyttäytyy mielenterveysperustaiselta työkyvyttömyydeltä suojaavana tekijänä verrattuna isän korkeimpaan koulutusasteeseen niillä nuorilla, joille mielenterveyden häiriön diagnoosi oli asetettu 1987–2012 toisin kuin kohorttilaisilla — vuonna 1987 syntyneillä yleisesti. Vanhempien mielenterveyden häiriöiden ja nuorten masennus- ja ahdistuneisuushäiriöistä johtuvan työkyvyttömyyden välistä yhteyttä selittävät nuorten omat mielenterveyden häiriöt (35 %) ja sosiaalinen huono-osaisuus (28 %). Tutkimuksemme osoittaa myös, että vanhempien mielenterveyden häiriöiden lisäksi myös jotkin vanhempien somaattiset sairaudet ja niiden kasaantuneisuus ovat yhteydessä nuorten aikuisten mielenterveyden häiriöihin. Lisäksi tutkimuksemme osoitti, että sosiaalinen osallisuus, etenkin luokkatyörauha, on tärkeä peruskoulutuksen jälkeisen koulutuspolun jatkumisen kannalta.

Tietoa hyvinvoinnin sosiaalisista tekijöistä tarvitaan sosiaali- ja terveyspolitiikan kuntapäättäjille, kansanedustajille ja ministereille tiedolla johtamisen välineeksi palvelu- ja etuusjärjestelmän kehittämiseksi tarpeita vastaavaksi. Lisäksi tieto vanhempien psykiatristen ja somaattisten sairauksien kuormittavuudesta heidän lastensa psyykkisen kehityksen kannalta on otettava huomioon vanhempien hoitopalveluissa. Koulutuspolkujen pidentämiseksi koulutuspoliittiseen keskusteluun tulee ottaa peruskoulun sisäinen näkökulma.

Osajulkaisut / Original papers

Osajulkaisut eivät sisälly väitöskirjan elektroniseen versioon / Original papers are not included in the electronic version of the dissertation.

1. Merikukka, M., Ristikari, T., Tuulio-Henriksson, A., Gissler, M., & Laaksonen, M. (2018). Childhood determinants for early psychiatric disability pension: A 10-year follow-up study of the 1987 Finnish Birth Cohort. International Journal of Social Psychiatry, 64(8), 715–725. https://doi.org/10.1177/0020764018806936

2. Halonen, J. I., Merikukka, M., Gissler, M., Kerkelä, M., Virtanen, M., Ristikari, T., … Lallukka, T. (2018). Pathways from parental mental disorders to offspring’s work disability due to depressive or anxiety disorders in early adulthood—The 1987 Finnish Birth Cohort. Depression and Anxiety, 36(4), 305–312. https://doi.org/10.1002/da.22847

   Rinnakkaistallennettu versio / Self-archived version

3. Merikukka, M., Räsänen, S., Hakko, H., Ristikari, T., Gissler, M., & Niemelä, M. (2018). Association between parental hospital-treated somatic illnesses in childhood and later mental disorders among offspring up to early adulthood: An explorative study in the 1987 Finnish Birth Cohort. Scandinavian Journal of Public Health, 48(2), 214–223. https://doi.org/10.1177/1403494818774729

4. Merikukka, M., Räsänen, S., Hakko, H., Ristikari, T., Gissler, M., & Niemelä, M. (2018). Parental hospital-treated somatic illnesses during offspring’s childhood associated with later offspring use of psychotropic medication during childhood to young adult — The 1987 Finnish Birth Cohort study. Preventive Medicine, 111, 254–264. https://doi.org/10.1016/j.ypmed.2018.02.020

5. Merikukka, M., Ristikari, T., & Kiilakoski, T. (2019). Suojaako yläkouluikäisten nuorten osallisuuden kokemus koulussa lyhyeltä koulutuspolulta?. Yhteiskuntapolitiikka, 84(4), 403–414.