Tiivistelmä

Suomen taksiala on ollut myllerryksessä 2018 kesällä voimaan tulleen liikennepalvelulain jälkeen. Taksamittariin liittyvä sääntely on ollut suurimpia epäselvyyden lähteitä. Olemme Oulun yliopiston Interact-tutkimusyksikössä tutkineet taksialan digimuutosta jo vuodesta 2017 alkaen. Taksamittarisääntely on yksi tutkimuksemme painopisteistä.

Tässä raportissa kerromme analyysimme taksamittarisääntelyn nykytilanteesta ja tulkintamahdollisuuksien ongelmakohdista. Tunnistimme kaksi kohtaa, joita tulkitaan monilla eri tavoilla: (1) milloin hinta perustuu ajan tai matkan mittaamiseen, ja (2) millainen on taksamittaria vastaava laite tai järjestelmä. Olemme tunnistaneet nämä epäselvyydet, analysoineet eri toimijoiden tulkintoja sääntelystä ja tutkineet markkinalla käytössä olevia teknologisia ratkaisuja hinnan määrittämiseen. Analyysimme auttaa ymmärtämään eri tulkintojen taustoja ja tekemään tarpeellisia korjauksia lainsäädäntöön.

Tunnistimme kuusi nykyisin käytössä olevaa teknologiaa, joilla hinta määritellään ja ilmoitetaan: tyyppisertifioitu kiinteästi asennettu taksamittari; kiinteästi asennettu taksamittari, jonka tyyppisertifiointi on kesken; sertifioimaton fyysinen taksamittari, jota ei ole kiinteästi asennettu; internet-pohjainen kyydinvälitysalusta, jossa hinta on sitova; internet-pohjainen kyydinvälitysalusta, jossa hinta ei ole sitova; ja sovelluskaupasta ladattu ”taksamittarisovellus.” Lisäksi käytössä on tapa, jossa kuljettaja ja asiakas sopivat hinnasta ilman teknologiaa.

Ehdotamme myös huomioonotettavia asioita ja kysymyksiä lainsäädäntöuudistusta varten, koskien taksamittaria ja sille rinnakkaisia laitteita tai järjestelmiä.