Abstract

Proper timing of orthodontic treatment is a continuous subject in orthodontic discussion. Particularly, it is debated whether early care is reasonable in Class II malocclusions. Cervical headgear (CH) is one of the commonly used orthodontic devices in early treatment of Class II malocclusion. Its dental and craniofacial effects are widely studied and well known. However, there are only a few longitudinal randomized controlled trials looking at the effect and timing of CH treatment in children with Class II malocclusion.

The aim of this study was to investigate the dental, craniofacial and pharyngeal airway changes among children with a Class II malocclusion treated with CH when the timing of treatment is altered. A further aim was to study the effect of gender on the changes in outcomes.

Sixty-seven seven-year-old children with Class II malocclusion were randomized in 1:1 ratio to two equal-sized groups. In the early group (EG), the CH treatment was started at the age of 7.8 years. In the late group (LG), the CH treatment was started at the age of 9.5 years. The active CH treatment was continued in both groups until normal Class I occlusion was achieved on permanent first molars. The data from participants were collected at the beginning of follow-up (T₀), at the beginning of treatment of the LG (T₁), and at the end of the treatment of the LG (T₂). Fifty-six children completed the study. Changes in dental casts and cephalograms were considered as primary outcomes and changes in measurements were compared between groups and genders.

There were timing and gender specific changes in dentofacial dimensions, but not in craniofacial structures. The dental arches were longer and wider after the early CH treatment, especially transversally among the EG males. This study supports the previous findings that CH treatment redirects the growth of the maxilla, and improves the sagittal relationship between the jaws. The mandible showed anterior growth rotation although the upper face height increased. In this study, the CH treatment did not cause adverse effects on pharyngeal airway structures.

Tiivistelmä

Oikomishoidon oikea ajoitus on jatkuva keskustelunaihe. Erityisesti keskustelua käydään siitä, onko varhainen oikomishoito perusteltua Angle II-luokan purentavirheiden hoidossa. Niskavetolaite on yksi yleisimmin käytetyistä oikomishoitolaitteista II-luokan purentavirheiden varhaishoidoissa. Niskavetohoidon vaikutukset hampaistoon ja kasvojen luustoon ovat laajalti tutkitut ja tunnetut. Kirjallisuudessa on kuitenkin vain muutamia pitkittäisiä, satunnaistettuja, kontrolloituja tutkimuksia, joissa tarkastellaan niskavetohoidon vaikutusta ja ajoitusta lapsilla, joilla on II-luokan purentavirhe.

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia hampaiston, kasvojen luuston ja nielun ilmateiden muutoksia niskavedolla hoidetuilla lapsilla, joilla oli II-luokan purentavirhe, kun hoidon ajoitusta muutetaan. Lisäksi tavoitteena oli tutkia sukupuolen vaikutusta hoitotuloksen muutoksiin.

67 7-vuotiasta lasta, joilla oli todettu II-luokan purentavirhe, satunnaistettiin suhteessa 1:1 kahteen samankokoiseen ryhmään. Varhaisemmassa hoitoryhmässä niskavetohoito aloitettiin 7,8 vuoden iässä. Myöhäisemmässä ryhmässä niskavetohoito aloitettiin 9,5-vuotiaana. Aktiivista niskavetohoitoa jatkettiin molemmissa ryhmissä, kunnes ensimmäiset pysyvät poskihampaat saatiin I-luokan purentasuhteeseen. Tiedot tutkimukseen osallistuneista kerättiin seurannan alussa (T₀), myöhäisemmän ryhmän hoidon alussa (T₁) ja myöhäisemmän ryhmän hoidon lopussa (T₂). 56 lasta osallistui tutkimukseen loppuun asti. Kipsimalleista ja kefalometriakuvista todetut muutokset katsottiin ensisijaiseksi vasteeksi, ja mittausten muutoksia verrattiin ryhmien ja sukupuolten välillä.

Hoidon ajoitus ja sukupuoli vaikuttivat hampaistollisiin muutoksiin, mutta eivät kasvojen luustollisiin muutoksiin. Hammaskaaret olivat varhaisen niskavetohoidon jälkeen pidempiä ja leveämpiä. Ero hammaskaarten leveydessä oli merkitsevä erityisesti varhain hoidetuilla pojilla. Tämä tutkimus tukee aikaisempia tutkimuksia, joiden mukaan niskavetohoito ohjaa yläleuan kasvua ja parantaa leukojen välistä sagittaalisuhdetta. Alaleuan kasvu noudatti sulkeutuvaa kasvusuuntaa, vaikka yläkasvokorkeus kasvoi. Tällä tutkimuksella ei voitu osoittaa, että niskavetohoidolla olisi haitallisia vaikutuksia nielun ilmateiden rakenteisiin.

Osajulkaisut / Original papers

Osajulkaisut eivät sisälly väitöskirjan elektroniseen versioon / Original papers are not included in the electronic version of the dissertation.

1. Julku, J., Hannula, M., Pirilä-Parkkinen, K., Tolvanen, M., & Pirttiniemi, P. (2019). Dental arch effects after early and later timed cervical headgear treatment—a randomized controlled trial. European Journal of Orthodontics, 41(6), 622–630. https://doi.org/10.1093/ejo/cjy083

   Rinnakkaistallennettu versio / Self-archived version

2. Julku, J., Pirilä-Parkkinen, K., Tolvanen, M., & Pirttiniemi, P. (2019). Comparison of effects of cervical headgear treatment on skeletal facial changes when the treatment time is altered: a randomized controlled trial. European Journal of Orthodontics, 41(6), 631–640. https://doi.org/10.1093/ejo/cjz053

   Rinnakkaistallennettu versio / Self-archived version

3. Julku, J., Pirilä-Parkkinen, K., & Pirttiniemi, P. (2018). Airway and hard tissue dimensions in children treated with early and later timed cervical headgear—a randomized controlled trial. European Journal of Orthodontics, 40(3), 285–295. https://doi.org/10.1093/ejo/cjx088

   Rinnakkaistallennettu versio / Self-archived version