Esipuhe

Kuusi ellei jopa seitsemänkin sukupolvea, purjeilla kulkevien laivojen katoaminen horisontista ja sotilaslinnoituksen muuttuminen maailmanperinnöksi erottaa meidät siitä hetkestä, kun linnoituksen rakentaminen Helsingin edustan kallioisille saarille alkoi.

Ajan kulumisesta ja muutoksista huolimatta moni asia on pysynyt entisellään. Vaikka Sveaborgista on tullut Suomenlinna ja vaikka linnoitus ei enää toimi suojana muuta kuin talvikuukausien ankaria tuulia vastaan, elämä saarilla on jatkunut keskeytyksettä. Venäläisen kauppiaskorttelin talojen verannoilla istuskellaan ja seurataan kulkijoita, joita on jo yli miljoona vuodessa.

Linnoitus on ja pysyy, vaikka ihmisten tarpeet ja tapa elää ovat muuttuneet. Muuttunut on myös suhteemme historiaan, historiallisiin rakennuksiin ja ympäristöihin. Ne eivät ole enää vain hyödynnettäviä resursseja vaan kansakunnan yhteistä kulttuuriperintöä, ja joissakin tapauksissa jopa maailmanperintöä.

Suojeltunakin Suomenlinnan autenttisuuden ja eheyden vaaliminen edellyttää jatkuvaa kohteen merkitysten, ominaispiirteiden ja arvojen tunnistamista. Arvoihinhan perustuu pitkälti se, miten Suomenlinnaa — linnoituslaitteita, telakkaa, taloja, pihoja ja maisemaa — hoidetaan. Herkässä ympäristössä pienetkin muutokset vaikuttavat kokonaisuuteen. Siksi on tärkeää, että talojen ja paikkojen historia muistetaan, alkuperäiset rakennustavat ja materiaalit tiedetään ja myös myöhemmät muutokset ja niiden vaikutukset tunnistetaan. Suomenlinnaa hoidetaan ja restauroidaan sekä kansainvälisten periaatteiden että paikallisen tradition ohjaamina.

Rakennussuojelun perusta on menneisyyden monisäikeisyyden ymmärtäminen ja hyväksyminen sellaisena kuin se ilmenee tässä ja nyt. Historian jälkien havainnointi ja analysointi puolestaan edellyttävät paitsi herkkyyttä ja avoimuutta myös rohkeutta kysyä ja kyseenalaistaa olemassa oleva tilanne ja vakiintuneet käytännöt.

Oulun yliopiston rakennussuojelukurssin opiskelijoiden laatima historiallisen miljöön suojeluatlas on perusteellinen selvitys Suomenlinnan kauppiaskorttelin historiasta ja nykytilanteesta, sen identiteetistä ja merkityksestä osana maailmanperintökohdetta. Suojeluatlas tulee olemaan tärkeänä lähtökohtana alueen kehittämiselle ja myös hoidolle, korjauksille ja muutoksille.

Toivottavasti sukellus Suomenlinnaan innostaa opiskelijoita tulevaisuudessakin perehtymään rakennusperinnön suojelun ja hoidon kysymyksiin.

Lämpimät kiitokset opiskelijoille ja opettajille, työhön osallistuneille hoitokuntalaisille sekä kauppiaskorttelin asukkaille ja toimijoille.

Helsingissä 2.4.2020

Miia Perkkiö

Restaurointipäällikkö, Suomenlinnan hoitokunta

Sisällysluettelo

Esipuhe

Johdanto

Tehtävänanto

Ryhmätyöt

Ryhmä I

Alueen historia, kaavoitushistoria, suojelutilanne vuonna 2019, nykytilanne ja tulevaisuuden visiot, kauppiaskorttelin kehittyminen 1800-luvun toisella puoliskolla. Riina Heikkinen, Meri-Tuuli Hietala, Harri Kahelin, Hanna-Kaisa Karppinen, Anna Kupila

Ryhmä II

Päärakennusten kuvaus ja typologia Rakennuksen käyttötarkoitus nykyään ja alun perin, luonne, kerrosluvut ja mittasuhteet, suunnittelija, materiaalit ja värit, muut yksityiskohdat. Erika Salomäki, Jasmin Koistinen, Heta Pätynen, Pauliina Paloniemi, Jaakko Ihalainen

Ryhmä III

Piharakennusten kuvaus ja typologia. Rakennuksen käyttötarkoitus nykyään ja alun perin, luonne, kerrosluvut ja mittasuhteet, suunnittelija, materiaalit ja värit, muut yksityiskohdat. Johanna Hietala, Laura Pikkusaari, Anni Salminen, Aino Valtavaara, Seppo Väyrynen

Ryhmä IV

Maisemat ja tilan morfologia. Liikenne, pysäköinti, jätehuolto, valaistus, aidat, julkisen tilan rakenteet, puusto ja kasvillisuus, tilan luonne, pinnanmuodot, tilan rajaukset, näkymät. Anniina Bitter, Oona Hynninen, Sanni Kurttila, Erno Ratia, Kimi Toivola

Suunnitelmat

Suomenlinnan venäläisen kauppiaskorttelin yleisilmeen kehittämisehdotus. Meri-Tuuli Hietala

Valaistuksen parantaminen ja yhtenäistäminen. Anniina Bitter

Asukkaiden yksityisyyden lisääminen Suomenlinnan kauppiaskorttelissa. Riina Heikkinen

Romahtanut varasto. Johanna Hietala

Kyltit ja opasteet. Oona Hynninen

Piharakennukset: lisäys, estetiikka ja sovitus. Jaakko Ihalainen

Suomenlinnan kulkuväylein parantaminen liikuntaesteisille. Ympärivuotinen käyttö. Harri Kahelin

Korttelin sydän. Hanna-Kaisa Karppinen

Venäläisen kauppiaskorttelin värit. Jasmin Koistinen

Kasarmin (C8) pihapiirin kehitysehdotus. Anna Kupila

Kehittämisohjeita rakennusten C12, C29, C30 ja C17 yhteiseen pihapiiriin. Sanni Kurttila

Hostellin piha-alueen kehittäminen. Pauliina Paloniemi

Oma ja yhteinen sisäpiha kauppiaskorttelissa. Laura Pikkusaari

Kauppiaskorttelin merkityksellisten pääjulkisivujen erityispiirteiden säilyttäminen. Heta Pätynen

Sisäpihojen lisävalaiseminen. Erno Ratia

Pihapiirin C18 kehittäminen. Anni Salminen

Kasvillisuus tilan rajaajana. Erika Salomäki

Kasvillisuuden hoitosuunnitelma. Kimi Toivola

Tavaralainaamo Torppa. Aino Valtavaara

Autoton Suomenlinna. Seppo Väyrynen