Abstract

Oral and general health are linked to each other, and both are contributed by many sociodemographic and behavioral factors. Information on tooth loss, as a simple indicator of oral health of an individual, can easily be collected through self-report for research purposes in population studies.

This cross-sectional study was conducted among the 46-year-old members of the Northern Finland Birth Cohort 1966 (N = 10,321), providing a comprehensive and representative sample of middle-aged Finns. First, it was explored if smoking (history), as a harmful health behavior, associated with tooth loss. In addition, the duration of smoking history and the presumed benefits of cessation on tooth loss were investigated. The validity of self-report as a substitute for clinically determined number of teeth was also evaluated. Finally, the usefulness of number of teeth as an indicator of impaired glucose metabolism (prediabetes and diabetes) was tested.

Tooth loss, as the outcome, was assessed by clinically measured (N = 1,946) and/or self-reported (N = 5,950) number of teeth. Questionnaires inquired about socioeconomic and behavioral factors, with smoking as the exposure of interest. Impaired glucose metabolism was determined through different sources, with oral glucose tolerance test as the primary screening tool. Negative binomial and logistic regression models served to statistically explore the associations while controlling for relevant confounders. Intraclass correlation coefficient and Bland-Altman plot were the primary tools for validation analysis.

Smoking had an exposure-dependent association with tooth loss, mainly among males. It also seemed that those males who had stopped smoking started to gradually reclaim the aptitude for tooth retention. Self-reported number of teeth was in good agreement with the corresponding clinical measure in this study population. A reduced number of teeth associated with impaired glucose metabolism, mainly among females.

The findings of this study advocate the importance of recognizing smoking as a harmful oral health behavior. Additionally, this study demonstrated self-reported number of teeth as a reasonably valid option for tooth loss measure in population studies. Furthermore, according to the obtained results, noticeably increased tooth loss can be considered as a possible initial indicator of underlying diabetes.

Tiivistelmä

Suun terveys ja yleisterveys ovat yhteydessä toisiinsa, ja monet sosiodemografiset ja käyttäytymistekijät vaikuttavat niihin. Hampaiden menetystä voidaan pitää yksinkertaistettuna yksilön suun terveyden indikaattorina ja tieto siitä voidaan helposti kerätä itseraportoinnin avulla väestötutkimuksissa.

Tämä poikittaistutkimus perustui tietoihin 46-vuotiaista Pohjois-Suomen vuoden 1966 syntymäkohortin jäsenistä (N = 10 321), joka muodostaa edustavan otoksen keski-ikäisistä suomalaisista. Ensiksi tarkasteltiin tupakointia haitallisena terveyskäyttäytymisenä suhteessa hampaiden menetykseen, ja lisäksi tutkittiin tupakointihistorian pituuden ja lopettamisen oletettujen hyötyjen vaikutusta tähän liittyen. Myös itseraportoidun hampaiden lukumäärän validiteettia arvioitiin suhteessa vastaaviin kliinisessä tutkimuksessa saatuihin arvoihin. Hampaiden lukumäärän toimivuutta sokeriaineenvaihdunnan häiriöiden indikaattorina testattiin.

Hampaiden menetys määritettiin kliinisesti mitatun (N = 1 946) ja/tai itseraportoidun (N = 5 950) hampaiden lukumäärän perusteella. Kyselylomakkeilla tiedusteltiin sosioekonomisia ja käyttäytymistekijöitä, joista tupakointi oli tutkimuksen keskeinen muuttuja. Sokeriaineenvaihdunnan häiriöt määritettiin eri tietolähteistä ja sokerirasituskoetta käytettiin seulontamenetelmänä. Negatiiviseen binomijakaumaan perustuvaa regressiomallia ja vastaavia logistisia malleja hyödynnettiin tilastoanalyyseissä, kun tutkittiin olennaisten sekoittavien tekijöiden suhteen vakioituja yhteyksiä. Sisäkorrelaatio (ICC) ja Bland-Altman -kuvaaja olivat ensisijaiset työkalut validointianalyysissä.

Tupakoinnilla havaittiin altistustasosta riippuva yhteys hampaiden menetykseen, joskin yhteys esiintyi lähinnä miehillä, joilla myös tupakoinnin lopettamisesta näytti olevan hyötyä suhteessa oman hampaiston pysyvyyteen. Itseraportoidut hampaiden lukumäärät olivat tässä tutkimuksessa pääsääntöisesti yhtäpitäviä kliiniseen tarkastukseen perustuvien lukujen kanssa. Vähentynyt hampaiden lukumäärä oli yhteydessä sokeriaineenvaihdunnan häiriöihin naisilla.

Tupakoinnilla on merkittävä rooli haitallisena suun terveyteen liittyvänä käyttäytymistekijänä. Itseraportoitu hampaiden lukumäärä osoittautui kohtuullisen luotettavaksi hampaiden menetyksen mittariksi väestötutkimuksiin. Vähentynyttä hampaiden lukumäärää voidaan pitää yhtenä mahdollisena merkkinä piilevästä diabeteksesta.

Osajulkaisut / Original papers

Osajulkaisut eivät sisälly väitöskirjan elektroniseen versioon / Original papers are not included in the electronic version of the dissertation.

1. Similä, T., & Virtanen, J. I. (2015). Association between smoking intensity and duration and tooth loss among Finnish middle-aged adults: The Northern Finland Birth Cohort 1966 Project. BMC Public Health, 15(1). https://doi.org/10.1186/s12889-015-2450-6

   Rinnakkaistallennettu versio / Self-archived version

2. Similä, T., Auvinen, J., Timonen, M., & Virtanen, J. I. (2016). Long-term effects of smoking on tooth loss after cessation among middle-aged Finnish adults: the Northern Finland Birth Cohort 1966 Study. BMC Public Health, 16(1). https://doi.org/10.1186/s12889-016-3556-1

   Rinnakkaistallennettu versio / Self-archived version

3. Similä, T., Nieminen, P., & Virtanen, J. I. (2018). Validity of self-reported number of teeth in middle-aged Finnish adults: the Northern Finland Birth Cohort Study 1966. BMC Oral Health, 18(1). https://doi.org/10.1186/s12903-018-0666-4

   Rinnakkaistallennettu versio / Self-archived version

4. Similä, T., Auvinen, J., Puukka, K., Keinänen-Kiukaanniemi, S., & Virtanen, J. I. (2018). Impaired glucose metabolism is associated with tooth loss in middle-aged adults: The Northern Finland Birth Cohort Study 1966. Diabetes Research and Clinical Practice, 142, 110–119. https://doi.org/10.1016/j.diabres.2018.05.035

   Rinnakkaistallennettu versio / Self-archived version