Abstract

The aim of this research is to explore how the critiques of different neoliberal and liberal approaches in the internationalization of higher education (HE) can help to identify obstacles for more ethically driven and sustainable practices. HE is going through a transformation wherein its purpose is increasingly interpreted through a neoliberal framing that emphasizes the entrepreneurial potential and role of universities in the knowledge economy. This has changed the role of internationalization as well, and the rising economic emphasis has caused ethical concerns. However, the argument in this dissertation is that sustainable practices require more than liberal critiques of neoliberalism. Internationalization has a global outlook and should also include the consideration of the global asymmetries around knowledge production and participation. Decolonial critiques of the internationalization of HE reveal how both neoliberal and liberal approaches have the potential to reproduce unethical practices.

This qualitative study utilizes the interview and document data from 16 different universities in seven countries collected as part of the Ethical Internationalism in Higher Education in Times of Global Crises project (2012–2016). The research draws from critical discourse analysis and utilizes discourse analysis and social cartography to analyze and present the data.

The findings first suggest that the dominance of neoliberal agendas in internationalization has the tendency to naturalize economic rationales and that although these can be criticized, they are perceived as inevitable and mandatory parts of the internationalization processes. Next, neoliberal agendas fuse other, non-economic, rationales, thus causing instrumentalization and re-framing of their former civic purposes. Finally, as long as the critiques of internationalization are not extended to global power asymmetries and coloniality, ethical dilemmas in internationalization cannot be properly tackled. As long as Western HE is seen as ubiquitous and a progressive force, its role in producing global injustices can be ignored or rejected, which can lead into the naturalization of unethical practices. The research adds to the critical scholarship in the internationalization of HE and provides practitioners with tools to discuss the obstacles for more ethically driven internationalization.

Tiivistelmä

Tutkimuksessa kartoitetaan, miten korkeakoulujen kansainvälistymiseen liittyviä eettisiä haasteita voidaan tunnistaa erilaisten uusliberaalien ja liberaalien lähestymistapojen kritiikin kautta. Korkeakoulutuksen yhteiskunnallista tehtävää on tulkittu enenevissä määrin uusliberaalista näkökulmasta, jossa yliopistojen yritysmäisyys ja rooli tietoyhteiskunnan rakentajana on korostunut. Samoin korkeakoulujen kansainvälistymisen rooli on muuttunut ja taloudellisen fokuksen kasvava osuus toiminnoissa on herättänyt kysymyksiä toiminnan eettisyydestä. Pelkkä kaupallisuuden vastainen kritiikki ei kuitenkaan anna vastauksia kestävien käytänteiden kehittämiseen. Kansainvälistyminen on globaalia toimintaa ja sitä tarkasteltaessa on otettava huomioon myös tiedon tuottamiseen ja osallistumismahdollisuuksiin liittyvä epätasapaino. Dekoloniaalinen kritiikki osoittaa, kuinka sekä uusliberaalit että liberaalit lähestymistavat mahdollistavat epäeettisten käytänteiden toisintamisen kansainvälistymisessä.

Tässä laadullisessa tutkimuksessa hyödynnetään haastattelu- ja asiakirja-aineistoa 16 yliopistosta seitsemästä eri maasta. Aineisto on kerätty Ethical Internationalism in Higher Education in Times of Global Crises -projektissa (2012–2016). Tutkimus ammentaa kriittisestä diskurssianalyysistä ja aineistoa analysoidaan diskurssianalyysin ja sosiaalisen kartografian avulla.

Tutkimustulosten mukaan uusliberaalit lähestymistavat ovat hallitsevia korkeakoulujen kansainvälistymisessä, ja niiden kautta taloudelliset näkökulmat ovat tulleet yhä luonnollisemmaksi osaksi kansainvälistymistä. Lisäksi uusliberaalit lähestymistavat ovat sulauttaneet itseensä erinäisiä ei-kaupallisia toimintoja, mikä on aiheuttanut korkeakoulujen käytänteiden ja arvojen uudelleenmäärittelyä kaupallisista lähtökohdista. Jos kansainvälistymisen kritiikissä ei oteta huomioon globaalien valtasuhteiden epäsymmetriaa ja kolonialismin vaikutuksia, eettisten ongelmien ratkominen jää puolitiehen. Mikäli länsimaalainen korkeakoulutus nähdään hegemonisena ja pelkästään edistyksellisenä voimana, sen rooli globaalien epäoikeudenmukaisuuksien tuottamisessa voidaan ohittaa tai kieltää. Tämä saattaa johtaa epäeettisten käytänteiden normalisoimiseen. Tämä tutkimus edistää kansainvälistymisen kriittistä tutkimusta ja antaa kansainvälistymisen parissa työskenteleville työkaluja keskustella eettisten toimintamallien esteistä.

Osajulkaisut / Original papers

Osajulkaisut eivät sisälly väitöskirjan elektroniseen versioon / Original papers are not included in the electronic version of the dissertation.

1. Haapakoski, J., & Pashby, K. (2017). Implications for equity and diversity of increasing international student numbers in European universities: Policies and practice in four national contexts. Policy Futures in Education, 15(3), 360–379. https://doi.org/10.1177/1478210317715794

   Rinnakkaistallennettu versio / Self-archived version

2. Haapakoski, J., & Stein, S. (2018). The ethical implications of internationalisation for a knowledge economy: A critical discourse analysis approach to contemporary strategies in Finland and Canada. In V. Korhonen & P. Alenius (Eds.), Internationalisation and transnationalisation in higher education (pp. 41–68). Berlin, Germany: Peter Lang.

3. Haapakoski, J. (2020). Conceptualizing social responsibility in higher education internationalization. Manuscript submitted for publication.