University of Oulu

Prehospital airway management in Finnish emergency medical service by non-physicians

Saved in:
Author: Länkimäki, Sami1,2
Organizations: 1University of Oulu Graduate School
2University of Oulu, Faculty of Medicine
Format: ebook
Version: published version
Persistent link: http://urn.fi/urn:isbn:9789526227481
Language: English
Published: Oulu : University of Oulu, 2020
Publish Date: 2020-11-03
Thesis type: Doctoral Dissertation
Defence Note: Academic dissertation to be presented with the assent of the Doctoral Training Committee of Health and Biosciences of the University of Oulu for public defence in the Simuna conference room of Alma (Ruukintie 4, Seinäjoki) on 13 November 2020 at 12 noon.
Tutor: Professor Seppo Alahuhta
Professor Jouni Kurola
Reviewer: Docent Sanna Hoppu
Doctor Miretta Tommila
Opponent: Professor Tarja Randell
Description:

Abstract

Prehospital advanced airway management is one of the most demanding procedures in the out-of-hospital scene. Prehospital advanced airway management is indicated based on patient assessment and suspected underlying illness or trauma. Prehospital emergency airway management can be performed using various methods.

Endotracheal intubation (ETI) has been described as the ‘gold standard’ in emergency airway management to ensure sufficient ventilation and oxygenation. In previous years, critical questions have been raised regarding the use of ETI by providers not sufficiently experienced in performing this procedure. In the Finnish emergency medical service (EMS) system, ETI is rare and therefore often difficult for non-physician care providers. Previous studies have shown SADs to be easy to insert and to provide effective ventilation in manikins, anaesthetized patients and OHCA cases.

The aim of this thesis was to study different airway devices used by non-physicians in prehospital care. After manikin training, first responders inserted a disposable laryngeal tube (LT-D) in OHCA patients with reasonable success and insertion time (I). A questionnaire completed by EMS providers in Northern Finland revealed a low frequency of prehospital advanced airway management procedures and the need for improvement in maintaining airway management skills (II). A laryngeal mask airway (LMA) Supreme (LMA-S) was used by trained advanced life support paramedics in unconscious patients with a high success rate, but ventilation-related problems due to air leakage were noticed (III). ETI provided by an experienced and well-trained small group of helicopter emergency medical service (HEMS) paramedics had a high success rate after a second attempt (IV).

In conclusion, the devices studied were used in patients with OHCA or altered consciousness with reasonable success. The best option for pre-hospital airway management may be an individualized process where the intervention chosen depends on the EMS provider’s skills, the patient and the environmental and organizational circumstances. SADs can also be used by non-experienced providers and as bailout devices by more experienced providers.

see all

Tiivistelmä

Ensihoidossa hengitysteiden hallinta on yksi vaativimmista toimenpiteistä. Hengitysteiden hallinnan indikaatiot rakentuvat tarkasta potilaan tutkimisesta, sekä kriittisen vamman tai sairauden epäilystä ja siihen liittyvästä päätöksenteosta. Hengitysteiden hallinta ensihoidossa voidaan toteuttaa käyttäen useita erilaisia välineitä tai tekniikoita.

Riittävän happeutumisen ja ventilaation mahdollistaa intubaatio, jota voidaan pitää standarditoimenpiteenä hengitysteiden hallinnassa. Viime vuosina on herännyt kriittisiä kysymyksiä intubaation suorittamisesta, kun toimenpiteen toteuttajana on vähäisen intubaatiokokemuksen omaava ei-anestesiologi. Intubaatio suomalaisessa ensihoidossa on harvinainen toimenpide ja siksi usein haasteellinen, jos toimenpiteen suorittajana on muu kuin ensihoitolääkäri. Supraglottiset hengitystievälineet (SAD) ovat yleistyneet intubaation vaihtoehtona. Aikaisemmat tutkimukset ovat todenneet supraglottiset hengitystievälineet helppokäyttöisiksi.

Tämän väitöskirjan tavoitteena oli tutkia erilaisia hengitysteiden hallintamenetelmiä, kun toimenpiteen suorittaja on ensihoitaja tai pelastaja. Lyhyen simulaatioharjoittelun jälkeen ensivastehenkilöstö asetti kurkunpääputken (LT-D) sairaalan ulkopuolisille sydänpysähdyspotilaille kohtuullisella onnistumisprosentilla ja asetusajalla (I). Kyselytutkimus pohjoisen Suomen ensihoitajille paljasti matalan hengitysteiden hallinnan frekvenssin ja tarpeen kehittää tietoja ja taitoja liittyen hengitysteiden hallintaan (II). Koulutetut ensihoitajat asettivat LMA Supremen matalan tajunnan potilaille korkealla onnistumisprosentilla, vaikkakin ongelmia ventilaatiossa vuotojen vuoksi todettiin (III). Kokeneiden HEMS-ensihoitajien toimesta hengitysteiden hallinta intubaatiolla onnistui korkealla onnistumisprosentilla toisen intubaatioyrityksen jälkeen (IV).

Hengitysteiden hallintavälineet, joita tässä väitöskirjassa käytettiin sydänpysähdys- ja matalan tajunnan omaaville potilaille, pystyttiin asettamaan kohtuullisella onnistumisprosentilla. Intubaation tulisi toteuttaa riittävän kokenut henkilö, jolla arvioidaan olevan riittävä tietotaito ja välineistö toimenpiteen turvalliseen suorittamiseen. Supraglottisia hengitystievälineitä voidaan käyttää hengitysteiden turvaamiseksi kokemattomampien toimenpiteen suorittajien toimesta ja vaihtoehtoisena menetelmänä kokeneempien toimenpiteen suorittajien toimesta.

see all

Series: Acta Universitatis Ouluensis. D, Medica
ISSN: 0355-3221
ISSN-E: 1796-2234
ISSN-L: 0355-3221
ISBN: 978-952-62-2748-1
ISBN Print: 978-952-62-2747-4
Issue: 1588
Subjects: