University of Oulu

Gestational diabetes : screening, diagnosis and consequences

Saved in:
Author: Eteläinen, Sanna1,2,3,4,5,6
Organizations: 1University of Oulu Graduate School
2University of Oulu, Faculty of Medicine
3University of Oulu, Faculty of Science
4Medical Research Center
5Oulu University Hospital
6Finnish Institute for Health and Welfare
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 1.1 MB)
Persistent link: http://urn.fi/urn:isbn:9789526228174
Language: English
Published: Oulu : University of Oulu, 2021
Publish Date: 2021-01-22
Thesis type: Doctoral Dissertation
Defence Note: Academic dissertation to be presented with the assent of the Doctoral Training Committee of Health and Biosciences of the University of Oulu for public defence in Auditorium 4 of Oulu University Hospital, on 29 January 2021, at 12 noon
Tutor: Docent Marja Vääräsmäki
Professor Eero Kajantie
Reviewer: Docent Riitta Luoto
Docent Saila Koivusalo
Opponent: Docent Helena Fadl
Description:

Abstract

Gestational diabetes mellitus (GDM) is defined as hyperglycaemia with onset or first recognition in pregnancy. Besides adverse maternal and neonatal perinatal outcomes, it is also associated with long-term consequences, such as type II diabetes, metabolic disturbances and cardiovascular diseases. Although the impact of GDM on maternal and foetal health is well known, there is no consensus concerning its screening policy and diagnostic criteria.

In Finland, risk factor-based GDM screening was changed to comprehensive screening in 2008 by Finnish Current Care Guidelines (CCGs). The aim of these guidelines was to standardise the screening method, diagnosis, treatment and also prevention of GDM, as well as of type II diabetes mellitus and obesity.

The aim of the present study was to evaluate the effect of the shift from risk factor-based to comprehensive screening on the prevalence and maternal and neonatal outcomes of GDM pregnancies in Finland, as well as to compare pregnancy outcomes according to International Association of Diabetes and Pregnancy Study Group (IADPSG) and National Institute for Health and Care Excellence (NICE) GDM criteria. We also explored the relationship between the number of abnormal values in the oral glucose tolerance test (OGTT) and pregnancy and perinatal complications.

The shift from risk factor-based to comprehensive GDM screening led to a significant increase in women with mild GDM who were more often primiparous, had a lower BMI and were less often treated with insulin. Comprehensive GDM screening led to decreased birth weight and macrosomia rates among newborns. Although the prevalence of neonatal hypoglycaemia increased, newborns required care in a neonatal ward less often due to their mild form of hypoglycaemia.

When comparing the IADPSG and NICE criteria, GDM prevalence was 2.4-fold higher according to the IADPSG criteria compared with the NICE criteria, but the macrosomia rate did not differ. Birth weight and the caesarean section rate increased already with mild, untreated hyperglycaemia. In the last study, which examined the significance of the number of abnormal OGTT values to pregnancy and perinatal outcomes, all women with GDM had an increased risk of delivery induction, regardless of the number of abnormal values, but the risk of caesarean section or macrosomia increased only after two or three abnormal values.

see all

Tiivistelmä

Raskausdiabetes on sokeriaineenvaihdunnan häiriö, joka todetaan ensimmäisen kerran raskauden aikana. Siihen liittyy lisääntynyt raskauskomplikaatioiden riski sekä äidin ja lapsen vaara sairastua myöhemmin tyypin 2 diabetekseen, metaboliseen oireyhtymään sekä sydän- ja verisuonitauteihin. Vaikka raskausdiabeteksen hoidon hyödyt äidille ja lapselle on tunnettu jo pitkään, kansainvälistä yksimielisyyttä sen seulonnasta tai diagnoosikriteereistä ei ole.

Suomessa julkaistiin vuonna 2008 raskausdiabeteksen Käypä hoito -suositus, jossa aiemman riskitekijäpohjaisen seulonnan tilalle suositellaan yleistä seulontaa. Suosituksen tavoitteena on yhtenäistää seulonta- ja diagnoosikriteerit sekä hoito, turvata lapsen ja äidin hyvinvointi sekä ehkäistä raskausdiabeteksen toistumista, lihavuutta ja tyypin 2 diabeteksen kehittymistä.

Väitöskirjatutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Käypä hoito -suosituksen vaikutusta raskausdiabeteksen yleisyyteen sekä äitien ja lasten terveyteen. Syntyneiden lasten rekisterin ja laboratoriotulosten avulla selvitettiin International Association of Diabetes and Pregnancy Study Group (IADPSG) ja National Institute for Health and Care Excellence (NICE) -seulontamenetelmien sekä sokerirasitustestin poikkeavien arvojen lukumäärän vaikutusta raskausdiabeteksen yleisyyteen sekä naisten ja vastasyntyneiden terveyteen.

Seulontamuutoksen myötä raskausdiabeteksen esiintyvyys Suomessa nousi 24 % vuosina 2006–2010. Yleisellä seulonnalla diagnosoidut raskausdiabeetikot olivat useammin normaalipainoisia, ensisynnyttäjiä ja tarvitsivat harvemmin insuliinihoitoa. Lasten syntymäpainot olivat pienemmät kuin riskitekijäpohjaisen seulonnan aikana. Vastasyntyneillä todettiin enemmän hypoglykemiaa, mutta heidät pystyttiin useammin hoitamaan vierihoito-osastolla.

Käypä Hoito -suositusta tiukemmilla, maailmalla laajalti käytetyillä IADPSG-kriteereillä diagnosoidun raskausdiabeteksen esiintyvyys oli 2,4-kertainen NICE-kriteerien mukaan diagnosoitujen määrään verrattuna. Lasten syntymäpaino ja keisarileikkausten määrä olivat keskimääräistä suurempia jo Suomessa käytettäviä raja-arvoja matalammilla glukoositasoilla.

Niillä naisilla, joilla sokerirasituskokeessa oli yksi poikkeava glukoosiarvo, ainoastaan synnytyksen käynnistämisen riski oli muita naisia suurempi. Kun poikkeavia arvoja oli kaksi tai kolme, myös sikiön makrosomian ja keisarileikkauksen riski oli suurentunut.

see all

Osajulkaisut / Original papers

Osajulkaisut eivät sisälly väitöskirjan elektroniseen versioon / Original papers are not included in the electronic version of the dissertation.

  1. Koivunen, S., Kajantie, E., Torkki, A., Bloigu, A., Gissler, M., Pouta, A., & Vääräsmäki, M. (2015). The changing face of gestational diabetes: the effect of the shift from risk factor-based to comprehensive screening. European Journal of Endocrinology, 173(5), 623–632. https://doi.org/10.1530/eje-15-0294

  2. Koivunen, S., Torkki, A., Bloigu, A., Gissler, M., Pouta, A., Kajantie, E., & Vääräsmäki, M. (2016). Towards national comprehensive gestational diabetes screening - consequences for neonatal outcome and care. Acta Obstetricia et Gynecologica Scandinavica, 96(1), 106–113. https://doi.org/10.1111/aogs.13030

    Rinnakkaistallennettu versio / Self-archived version

  3. Koivunen, S., Viljakainen, M., Männistö, T., Gissler, M., Pouta, A., Kaaja, R., … Vääräsmäki, M. (2020). Pregnancy outcomes according to the definition of gestational diabetes. PLOS ONE, 15(3), e0229496. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0229496

    Rinnakkaistallennettu versio / Self-archived version

  4. Eteläinen, S., Viljakainen, M., Männistö, T., Gissler, M., Pouta, A., Kaaja, R., … Vääräsmäki, M. (2020). The number of abnormal values in oral glucose tolerance test: the significance to pregnancy and perinatal outcomes. Manuscript submitted for publication.

see all

Series: Acta Universitatis Ouluensis. D, Medica
ISSN: 0355-3221
ISSN-E: 1796-2234
ISSN-L: 0355-3221
ISBN: 978-952-62-2817-4
ISBN Print: 978-952-62-2816-7
Issue: 1597
Type of Publication: G5 Doctoral dissertation (articles)
Field of Science: 3123 Gynaecology and paediatrics
Subjects:
Copyright information: © University of Oulu, 2021. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.