Abstract

Globally recognised trends, such as changes in demographic structures and work organisations, the globalisation of economies and social activities, digitisation of work and climate change, are also affecting the Nordic countries. To address the wide range of changes and demands in working life, the length of working careers needs to be prolonged, and employees’ ability to stay at work needs to be improved. Promoting well-being at work and occupational safety are fundamental ways to do so. Undesired factors that hinder well-being at work need to be recognised in order to address them properly in both paid and informal work and to achieve an optimal load.

The main objective of this doctoral thesis is to recognise present and future undesired psychosocial and physical load factors in different professions and working conditions. A further objective is to provide information on how to address the recognised problematic issues at work. This knowledge can be applied to the societal challenges of prolonging working careers and improving well-being at work and occupational safety. The identified undesired load factors and how to eliminate and decrease them are discussed at both the micro- and macro-levels and through a work system framework. The four cases studied in this thesis present work in different forms: diverse paid work in a multi-professional company, paid work in a work environment that was not easily controlled, informal work as unpaid domestic work and work that does not yet exist but is being designed.

The results show that inadequate management actions, difficulties in organising work, client-related difficulties, the demanding state of physical working conditions and physical discomfort were common undesired load factors. These views compared well with occupational safety and health professionals’ perceptions and future challenges.

The knowledge provided can be applied at multiple levels in order to ensure decent work for all. For example, it is vital for companies and organisations to take their personnel into consideration, to develop well-being at work using a participatory and design-oriented process and to improve productivity. At the educational level, students need to be provided with the required information to ensure their and their co-workers’ well-being. At the societal and governmental level, guidance and policies are needed to improve education, and policies, and updated regulations are needed for the development of paid and informal work.

Tiivistelmä

Työ muuttuu muun muassa väestörakenteiden ja organisaatioiden muutosten, talouden ja lähiyhteisöjen globalisoitumisen, työn digitalisoinnin sekä ilmastonmuutoksen takia niin globaalisti kuin Pohjoismaissa. Jotta lukuisiin työelämän muutoksiin ja tarpeisiin voidaan vastata, tulee työuria pidentää ja työntekijöiden kykyä pysyä työelämässä parantaa. Tämä edellyttää työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden edistämistä. Työperäiset työhyvinvointia heikentävät tekijät tulee tunnistaa optimaalisen kuormituksen saavuttamiseksi sekä palkkatyössä että epävirallisessa työssä.

Tämän väitöskirjan päätavoitteena on tunnistaa nykyisiä ja tulevia ei-toivottuja psykososiaalisia ja fyysisiä kuormitustekijöitä eri ammateissa ja työympäristöissä. Toisena tavoitteena on pohtia keinoja, joilla tunnistettuihin kuormitustekijöihin voidaan vaikuttaa. Näin väitöskirja tuottaa tietoa edellä kuvattuun yhteiskunnalliseen haasteeseen työurien pidentämisestä sekä edistää työhyvinvointia ja -turvallisuutta. Tunnistetuista ei-toivotuista kuormitustekijöistä ja niiden poistamisesta ja torjunnasta keskustellaan mikro- ja makroergonomian sekä työjärjestelmän näkökulmasta. Neljässä esimerkissä tarkastellaan palkkatyötä moniammatillisessa yhtiössä, palkkatyötä vaikeasti kontrolloitavassa työympäristössä, palkatonta kotityötä sekä vasta suunnitteluvaiheessa olevaa työtä.

Tulosten mukaan yleisiä ja toimialariippumattomia ei-toivottuja kuormitustekijöitä ovat tarve parantaa työnantajien ja johdon toimintaa, vaikeudet työn organisoimisessa, asiakkaiden aiheuttama kuormitus, fyysisen työympäristön haastava tila sekä työtehtävien fyysinen kuormitus. Nämä näkemykset ovat yhteneväiset työturvallisuuden ja terveyden ammattilaisilta kerättyjen arvioiden ja tunnistettujen tulevien haasteiden kanssa.

Tuotettua tietoa voidaan soveltaa useilla tasoilla ihmisarvoisen työn takaamiseksi. Tulokset auttavat yrityksiä ja organisaatioita ottamaan henkilökunnan huomioon, kehittämään työhyvinvointia ja parantamaan tuottavuutta. Oppilaitosten tulee tarjota opiskelijoille tarvittavat tiedot oman sekä työtovereiden työhyvinvoinnin varmistamiseksi. Yhteiskunnallisella ja päättävällä tasolla tarvitaan linjauksia ja oppilaitosten toimintaperiaatteiden määrittelyä koulutuksen parantamiseksi sekä linjauksia ja lainsäädännön päivittämistä palkallisen ja epävirallisen työn kehittämiseksi.

Osajulkaisut / Original papers

Osajulkaisut eivät sisälly väitöskirjan elektroniseen versioon / Original papers are not included in the electronic version of the dissertation.

1. Lindholm, M., Reiman, A., Jounila, H., Väyrynen, S., Ervasti, O., & Melleri, A. (2017). Personnel’s perceptions of occupational safety in rail transport work. International Journal of Human Factors and Ergonomics, 5(1), 44. https://doi.org/10.1504/ijhfe.2017.088417

   Rinnakkaistallennettu versio / Self-archived version

2. Lindholm, M., Reiman, A., & Keväjärvi, M. (2020). Safety and health challenges affecting the informal caregivers of children. Nordic Social Work Research, 1–17. https://doi.org/10.1080/2156857x.2020.1838941

   Rinnakkaistallennettu versio / Self-archived version

3. Kwegyir-Afful, E., Lindholm, M., Tilabi, S., Tajudeen, S., & Kantola, J. (2019). Optimizing Occupational Safety Through 3-D Simulation and Immersive Virtual Reality. In D. N. Cassenti (Ed.), Advances in Intelligent Systems and Computing (pp. 97–107). Springer International Publishing. https://doi.org/10.1007/978-3-030-20148-7_10

   Rinnakkaistallennettu versio / Self-archived version

4. Lindholm, M., Väyrynen, S., & Reiman, A. (2019). Findings and views on occupational safety and health teaching at universities. Work, 64(4), 685–695. https://doi.org/10.3233/WOR-193030

   Rinnakkaistallennettu versio / Self-archived version

5. Lindholm, M., Reiman, A., & Väyrynen, S. (2020). On Future Occupational Safety and Health Challenges. International Journal of Occupational and Environmental Safety, 4(1), 108–127. https://doi.org/10.24840/2184-0954_004.001_0009

   Rinnakkaistallennettu versio / Self-archived version