University of Oulu

Alcohol-related health problems in critically ill patients

Saved in:
Author: Hietanen, Siiri1,2,3
Organizations: 1University of Oulu Graduate School
2University of Oulu, Faculty of Medicine
3Oulu University Hospital
Format: ebook
Version: published version
Persistent link: http://urn.fi/urn:isbn:9789526229683
Language: English
Published: Oulu : University of Oulu, 2021
Publish Date: 2021-08-20
Thesis type: Doctoral Dissertation
Defence Note: Academic dissertation to be presented with the assent of the Doctoral Training Committee of Health and Biosciences of the University of Oulu for public defence in Auditorium 2 of Oulu University Hospital, on 27 August 2021, at 12 noon
Tutor: Professor Janne Liisanantti
Reviewer: Professor Mauri Aalto
Docent Johanna Hästbacka
Opponent: Docent Stepani Bendel
Description:

Abstract

Alcohol consumption is a major health problem worldwide, causing approximately 5% of all deaths per year. High-risk alcohol consumption causes acute and chronic disorders that are often treated in intensive care units (ICUs). The magnitude of alcohol-related health problems amongst critically ill patients has not yet been well studied.

The aim of this thesis was to examine the role of high-risk alcohol consumption in critical illness. It includes four retrospective studies conducted in the Oulu University Hospital district. The study populations comprised the following: I) 899 non-trauma patients admitted to the ICU in 2014; II) 8379 subjects born in 1966 participating in the Northern Finland Birth Cohort study; III) 250 patients with liver cirrhosis or other liver disease admitted to the ICU in 2017; and IV) 290 sudden cardiac death (SCD) victims with alcoholic cardiomyopathy (ACM).

One-third of the ICU-admitted patients had alcohol-related health problems. Alcohol consumption did not affect the ICU treatment profile, but one-year mortality was lower in patients with alcohol-related health problems due to less severe admission causes and comorbidities. This difference subsided when patients with intoxication as the ICU admission cause were excluded. Alcohol consumption ≥ 11 g/day at the age of 31 years was associated with a later need for ICU admission. The ICU-admitted patients with high alcohol consumption more often had alcohol-related admission causes (25.0%) compared with those without high alcohol consumption. Nearly 40% of the ICU-admitted patients with liver disease died during the one-year follow-up period. Alcohol consumption did not affect long-term mortality, but the patients with alcoholic liver cirrhosis died more often due to liver disease (56.8%), whereas the patients without high-risk alcohol consumption died more often due to malignancies (55.9%). Amongst the SCD victims with ACM, only 22.1% of the victims were diagnosed with cardiac disease prior to death, despite documented high-risk alcohol consumption (98.6%). The rate of clinical diagnosis among SCD victims was higher in high-income areas compared with low- and middle-income areas, and most victims were in the working population (57.0%).

In conclusion, high-risk alcohol consumption increases the need for intensive care, and the prevalence of patients with alcohol-related health problems amongst the ICU population is substantial. The long-term mortality of patients with alcoholic liver cirrhosis after intensive care is high, and most patients die due to liver disease. Most ACM remains undiagnosed, demonstrating the lack of screening for alcohol-related diseases. The health care system’s focus should be aimed at preventing alcohol-related disorders to decrease alcohol-related morbidity, ICU resource utilization and mortality in the working-age population.

see all

Tiivistelmä

Alkoholin käyttö on merkittävä maailmanlaajuinen terveysongelma aiheuttaen noin 5 % kaikista kuolemantapauksista vuosittain. Alkoholin käyttö aiheuttaa akuutteja ja kroonisia sairauksia, joita usein hoidetaan teho-osastoilla. Alkoholiperäisten terveysongelmien laajuutta kriittisesti sairailla potilailla ei ole tutkittu kattavasti.

Väitöskirjan tarkoitus oli tutkia alkoholin käytön merkitystä kriittisissä sairauksissa. Väitöskirja koostuu neljästä osatyöstä, jotka on toteutettu Oulun yliopistollisen sairaalaan alueella. Tutkimusjoukkoon kuuluvat; I) 899 teho-osastolla muun syyn kuin vamman vuoksi vuonna 2014 hoidettua potilasta, II) 8379 vuonna 1963 syntynyttä Pohjois-Suomen syntymäkohorttiin osallistunutta tutkittavaa, III) 250 teho-osastolla vuonna 2017 hoidettua potilasta, joilla on todettu maksakirroosi tai muu maksasairaus, IV) 290 alkoholiperäisen sydänsairauden vuoksi äkkikuollutta potilasta.

Kolmasosalla tehohoitopotilaista todettiin alkoholin riskikulutusta. Alkoholilla ei ollut vaikutusta tehohoidon erityispiirteisiin, mutta vuoden seurannassa alkoholia käyttävien potilaiden kuolleisuus oli matalampi johtuen lievemmistä tehohoidon syistä ja perussairauksista. Kuolleisuusero väistyi, kun myrkytyksien vuoksi tehohoitoon joutuneet potilaat poistettiin analyysistä. 31-vuotiaiden alkoholin kulutus ≥ 11 g/vrk oli yhteydessä myöhempään tehohoidon tarpeeseen. Korkean alkoholinkulutuksen potilaat joutuivat tehohoitoon useammin alkoholiperäisistä syistä (25,0 %) verrattuna vähemmän alkoholia käyttäviin. Lähes 40 % tehohoidetuista maksasairauspotilaista menehtyi vuoden seurannassa. Alkoholin kulutus ei vaikuttanut kuolleisuuteen, mutta alkoholikirroosipotilaat menehtyivät useammin maksasairauteen (56,8 %) ja potilaat ilman alkoholin riskikulutusta menehtyivät useammin pahanlaatuisiin kasvaimiin (55,9 %). Alkoholiperäisen sydänsairauden vuoksi äkkikuolleista potilaista vain 22,1 %:lla sydänsairaus oli diagnosoitu elinaikana, huolimatta kirjatusta alkoholin riskikulutuksesta (98, 6%). Tiedossa olleen sydänsairauden osuus äkkikuoleman uhreilla oli suurempi korkeatuloisilla alueilla verrattuna keski- ja matalatuloisiin, ja näistä potilaista useimmat kuuluivat työssäkäyvään väestöön (57,0 %).

Alkoholin riskikulutus altistaa tehohoidon tarpeelle ja alkoholin riskikuluttajien osuus tehohoitoväestössä on merkittävä. Alkoholikirroosipotilailla on korkea kuolleisuus tehohoidon jälkeen ja useimmat menehtyvät maksasairauteen. Valtaosa alkoholiperäisestä sydänsairaudesta jää diagnosoimatta osoittaen puutteet alkoholiperäisten sairauksien seulonnassa. Terveydenhuollon tulisi panostaa alkoholisairauksien ehkäisyyn, jotta alkoholiperäistä sairastavuutta, tehohoitoresurssien kulutusta ja työikäisen väestön kuolleisuutta voitaisiin vähentää.

see all

Osajulkaisut / Original papers

Osajulkaisut eivät sisälly väitöskirjan elektroniseen versioon. / Original papers are not included in the electronic version of the dissertation.

  1. Hietanen, S., Ala-Kokko, T., Ohtonen, P., Käkelä, R., Niemelä, S., & Liisanantti, J. H. (2017). Treatment Profile and 1-Year Mortality Among Nontraumatic Intensive Care Unit Patients With Alcohol-Related Health Problems. Journal of Intensive Care Medicine, 35(3), 244–250. https://doi.org/10.1177/0885066617740071

    Rinnakkaistallennettu versio / Self-archived version

  2. Hietanen, S., Kaakinen, T., Ala-Kokko, T., Herajärvi, J., Auvinen, J., Niittyvuopio, M., & Liisanantti, J. (2020). Alcohol consumption is associated with a later need for ICU admission: a Northern Finland Birth Cohort 1966—study. Journal of Public Health. https://doi.org/10.1093/pubmed/fdaa085

  3. Hietanen, S., Herajärvi, J., Lehtonen, A., Lahtinen, S., & Liisanantti, J. (2020). Treatment profile and long-term outcome of intensive care unit-admitted patients with liver cirrhosis or other liver disease in relation to alcohol consumption. Scandinavian Journal of Gastroenterology, 56(2), 180–187. https://doi.org/10.1080/00365521.2020.1861646

  4. Hietanen, S., Herajärvi, J., Junttila, J., Pakanen, L., Huikuri, H. V., & Liisanantti, J. (2019). Characteristics of subjects with alcoholic cardiomyopathy and sudden cardiac death. Heart, 106(9), 686–690. https://doi.org/10.1136/heartjnl-2019-315534

see all

Series: Acta Universitatis Ouluensis. D, Medica
ISSN: 0355-3221
ISSN-E: 1796-2234
ISSN-L: 0355-3221
ISBN: 978-952-62-2968-3
ISBN Print: 978-952-62-2967-6
Issue: 1622
Type of Publication: G5 Doctoral dissertation (articles)
Field of Science: 3126 Surgery, anesthesiology, intensive care, radiology
Subjects: