Abstract

Global changes in value chains and developments in technology and knowledge have resulted in the adoption of more interactive and network-based models of innovation. These are seen as helping regional economies to gain competitive strength and for companies to use external knowledge to act innovatively to increase their competitiveness. Understanding the interplay between public and private actors and understanding the different factors that generate innovation in different regions have been topics in different innovation management, regional, and economic studies.

The theoretical framework of this study is based on systemic and regional approaches to innovation. More specifically, the approach of a regional innovation system (RIS) is used to better understand the systemic network relationships for innovation at the regional level. Company engagement literature is also included to complement the theoretical framework of the study.

There is a need to understand the elements of complex innovation systems and evaluate their capacity to stimulate innovation. These elements include different components in the RIS that affect the aims and innovation activities taking place in the region. In addition, studies are needed in more remote regions to understand how different components affect the overall performance of the RIS in such regions, including the Arctic. In a functional innovation system, more emphasis is needed on operationalization and the collaboration with companies. Thus, the main aim is to identify elements that are part of a public-driven innovation system in the Arctic context recognizing the importance of company engagement.

The results indicate that a regional innovation system encompasses general and regional components and inter-regional collaboration, which are the basis of the innovation aims and activities in the system. There is no single component or element rising above all, indicating that all should be included in any consideration of innovation system development.

Tiivistelmä

Muutokset globaaleissa arvoketjuissa sekä uusien teknologioiden ja osaamisen kehitys ovat johtaneet vuorovaikutteisimpien ja verkostopohjaisten innovaatiomallien hyödyntämiseen. Niiden katsotaan auttavan aluetalouksia saavuttamaan kilpailullista hyötyä sekä yrityksiä hyödyntämään ulkopuolista tietoa innovaatiotoiminnassaan. Erilaisten julkisten ja yksityisten toimijoiden välisten suhteiden ja innovaatiota tuottavien tekijöiden ymmärtäminen ovat olleet innovaatiojohtamisen, taloustieteen ja aluetutkimuksen kohteena.

Tämän tutkimuksen teoreettinen viitekehys pohjautuu systeemisiin ja alueellisiin näkökulmiin innovaatiosta. Tarkemmin, alueellisen innovaatiojärjestelmän lähestymistapaa käytetään ymmärtämään paremmin innovaatioiden systeemisiä verkostosuhteita alueellisella tasolla. Yritysten osallistamiseen liittyvä kirjallisuus täydentää teoreettista kehystä.

On tarve ymmärtää monimutkaisten innovaatiojärjestelmien vaikuttavia tekijöitä ja arvioitava niiden vaikutusta innovaatioiden edistämiseen. Näihin tekijöihin kuuluvat erilaiset järjestelmän osatekijät, jotka vaikuttavat innovaatiotoiminnan tavoitteisiin ja toimiin alueella. Lisäksi tarvitaan enemmän syrjäisempien alueiden tutkimusta, kuten arktinen alue, jotta voidaan ymmärtää, miten eri osatekijät vaikuttavat järjestelmän toimintaan tällaisilla alueilla. Toimivassa innovaatiojärjestelmässä korostuvat käytännön toiminta ja yhteistyö yritysten kanssa. Täten, tutkimuksen päätavoitteena on tunnistaa osatekijät, jotka ovat osa julkisvetoista innovaatiojärjestelmää arktisella alueella, joissa tunnistetaan yritysten osallistaminen.

Tulokset osoittavat, että alueellinen innovaatiojärjestelmä sisältää yleisiä ja alueellisia osatekijöitä sekä alueiden välisen yhteistyön, jotka kaikki luovat pohjaa järjestelmän innovaatiotoiminnan tavoitteille ja toimenpiteille. Mikään näistä yksittäisistä osatekijöistä ei tutkimuksen perusteella näytä olevan tärkeämpi toistaan, mikä viittaa siihen, että kaikki osatekijät on huomioitava innovaatiojärjestelmien kehittämisessä.

Osajulkaisut / Original papers

Osajulkaisut eivät sisälly väitöskirjan elektroniseen versioon. / Original papers are not included in the electronic version of the dissertation.

1. Hintsala, H., Niemelä, S., & Tervonen, P. (2016). Arctic potential – Could more structured view improve the understanding of Arctic business opportunities? Polar Science, 10(3), 450–457. https://doi.org/10.1016/j.polar.2016.07.001

2. (Hintsala) Longi, H., Niemelä, S., & Tervonen, P. (2017). Arctic Innovation Hubs: Opportunities for Regional Co-operation and Collaboration in Oulu, Luleå, and Tromsø. The Northern Review, 45, 77–92. https://doi.org/10.22584/nr45.2017.005

   Rinnakkaistallennettu versio / Self-archived version

3. Longi, H., Niemelä, S., & Leppänen, T. (2020). Bridging the innovation system and industry development: experiments from Northern Finland. International Journal of Innovation and Regional Development, 9(2), 85. https://doi.org/10.1504/ijird.2020.110515

   Rinnakkaistallennettu versio / Self-archived version

4. Longi, H., & Niemelä, S. (2021). Drivers of the Innovation System and Role of Knowledge Application in Regional Innovation System — Case Oulu Region, Finland. Arctic and North, 42, 103–121. https://doi.org/10.37482/issn2221-2698.2021.42.103

   Rinnakkaistallennettu versio / Self-archived version