Maternal thyroid dysfunction in pregnancy : prevalence and effect on perinatal outcome |
|
Author: | Turunen, Suvi1,2,3,4,5 |
Organizations: |
1University of Oulu Graduate School 2University of Oulu, Faculty of Medicine 3University of Oulu, Faculty of Medicine, Medicine, Medical Research Center Oulu
4Oulu University Hospital
5Finnish Institute for Health and Welfare |
Format: | ebook |
Version: | published version |
Access: | open |
Online Access: | PDF Full Text (PDF, 2.5 MB) |
Persistent link: | http://urn.fi/urn:isbn:9789526230245 |
Language: | English |
Published: |
Oulu : University of Oulu,
2021
|
Publish Date: | 2021-09-17 |
Thesis type: | Doctoral Dissertation |
Defence Note: | Academic dissertation to be presented with the assent of the Doctoral Training Committee of Health and Biosciences of the University of Oulu for public defence in Auditorium 4 of Oulu University Hospital, on 24 September 2021, at 12 noon |
Tutor: |
Professor Marja Vääräsmäki Docent Eila Suvanto Docent Tuija Männistö |
Reviewer: |
Professor Kari Auranen Docent Saara Metso |
Opponent: |
Docent Eeva Ekholm |
Description: |
AbstractMaternal thyroid dysfunction during pregnancy is common and has been associated with pregnancy complications and adverse perinatal outcomes. The aim of this epidemiological study was to investigate the associations between maternal thyroid disease and adverse pregnancy and perinatal outcomes as well as the trends in the use of thyroid medication during pregnancy. The source population for this study was drawn from the Finnish Medical Birth Register (MBR) between 2004 and 2013/2016 and was supplemented with data from the Prescription Register, the Special Refund Entitlement Register, the Care Register for Health Care (HILMO), and the Register on Congenital Malformations. Hypothyroid and hyperthyroid mothers with and without thyroid medication were identified from the MBR and compared to mothers without any thyroid disease. The overall prevalence of hypothyroidism in pregnancy was 3%. Most hypothyroid women used levothyroxine during pregnancy, and the rate of levothyroxine use during pregnancy increased more than five-fold during the study period. Maternal hypothyroidism was associated with increased risk of several adverse pregnancy outcomes, such as gestational hypertensive disorders, gestational diabetes, and preterm births. The risks of hypertensive disorders and preterm births were lower in women who used levothyroxine throughout pregnancy. However, the increased risk of gestational diabetes and caesarean section remained despite continuous levothyroxine use. The prevalence of hyperthyroidism in pregnancy was 0.4%. Women with active hyperthyroidism, as well as those with a history of hyperthyroidism, were at risk of developing pregnancy complications, such as gestational hypertensive disorders. They also had an increased risk of caesarean section and preterm birth. In addition, newborns of mothers with thyroid disease had a higher risk of neonatal intensive care unit treatment. In conclusion, both maternal hypothyroidism and hyperthyroidism were associated with adverse pregnancy and perinatal outcomes. One novel finding was that not just women with active hyperthyroidism but also women with a history of hyperthyroidism had increased odds of adverse pregnancy and perinatal outcomes and therefore should be considered at risk of developing pregnancy complications. The observed increase in the rate of thyroid hormone use suggests that awareness of the effects of thyroid disorders on pregnancy outcome has increased and that the threshold to treat thyroid dysfunction has declined in Finland. see all
TiivistelmäKilpirauhasen toimintahäiriöt raskausaikana ovat tavallisia ja ne voivat lisätä raskauskomplikaatioiden ja vastasyntyneisyyskauden ongelmien riskiä. Tämän epidemiologisen tutkimuksen tarkoitus oli selvittää äidin kilpirauhassairauksien vaikutusta raskaustuloksiin ja lisäksi kartoittaa kilpirauhassairauksiin käytettävien lääkkeiden käyttöä raskausaikana. Tutkimuksen lähdeaineistona käytettiin kansallista Syntyneiden lasten rekisteriä vuosilta 2004─2013/2016. Syntymärekisteri sisältää käytännössä kaikki Suomessa tapahtuneet synnytykset. Syntymärekisterin tietoja täydennettiin Kansaneläkelaitoksen (Kelan) ylläpitämistä resepti- ja lääkkeiden erityiskorvausoikeuksien tiedostoista, Hoitoilmoitusjärjestelmästä (HILMO) ja Epämuodostumarekisteristä. Rekisteritietojen mukaan kilpirauhasen vajaatoimintaa ja kilpirauhasen liikatoimintaa sairastavia raskaana olevia naisia verrattiin kilpirauhasen suhteen terveisiin naisiin. Äidin kilpirauhasen vajaatoiminnan esiintyvyys tutkimuksessa oli 3 %. Suurin osa kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavista raskaana olevista naisista käytti tyroksiinilääkitystä, ja raskaudenaikaisen tyroksiinilääkityksen käytön todettiin viisinkertaistuneen tällä vuosituhannella. Kilpirauhasen vajaatoiminnalla todettiin olevan yhteys useisiin raskauskomplikaatioihin, kuten raskaudenaikaisiin verenpaineongelmiin, raskausdiabetekseen ja ennenaikaiseen synnytykseen. Kilpirauhasen vajaatoimintaan liittyvä riski raskaudenaikaisiin verenpaineongelmiin ja ennenaikaiseen synnytykseen oli kuitenkin pienempi niillä naisilla, jotka käyttivät tyroksiinilääkitystä koko raskauden ajan. Riski raskausdiabetekseen ja keisarileikkauksiin säilyi huolimatta läpi raskauden käytetystä tyroksiinilääkityksestä. Kilpirauhasen liikatoiminnan esiintyvyys tässä tutkimuksessa oli 0,4%. Äidin raskaudenaikaisella kilpirauhasen liikatoiminnalla ja myös aikaisemmin sairastetulla kilpirauhasen liikatoiminnalla todettiin olevan yhteys raskauskomplikaatioihin, kuten raskaudenaikaisiin verenpaineongelmiin sekä keisarileikkauksiin ja ennenaikaisiin synnytyksiin. Vastasyntyneillä oli myös lisääntynyt riski joutua tehohoitoon, jos äidillä oli todettu kilpirauhassairaus. Sekä kilpirauhasen vajaa- että liikatoiminta näyttävät lisäävän raskauskomplikaatioiden riskiä ja vastasyntyneisyyskauden ongelmia. Lisäksi aikaisemmin sairastettuun kilpirauhasen liikatoimintaan näyttää liittyvän raskauskomplikaatioiden riski, ei pelkästään aktiiviseen liikatoimintaan raskausaikana. Kilpirauhashormonien käytön merkittävä lisääntyminen viittaa siihen, että raskauden aikaiset kilpirauhasongelmat tunnistetaan ja diagnosoidaan aikaisempaa paremmin ja hoidetaan herkemmin. see all
Osajulkaisut / Original papersOsajulkaisut eivät sisälly väitöskirjan elektroniseen versioon. / Original papers are not included in the electronic version of the dissertation.
see all
|
Series: |
Acta Universitatis Ouluensis. D, Medica |
ISSN: | 0355-3221 |
ISSN-E: | 1796-2234 |
ISSN-L: | 0355-3221 |
ISBN: | 978-952-62-3024-5 |
ISBN Print: | 978-952-62-3023-8 |
Issue: | 1633 |
Type of Publication: |
G5 Doctoral dissertation (articles) |
Field of Science: |
3121 General medicine, internal medicine and other clinical medicine |
Subjects: | |
Copyright information: |
© University of Oulu, 2021. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited. |