Abstract

More information is needed on the role of early receptive and expressive lexical development regarding later language skills. Especially the associations with specific, different language domains that early receptive and expressive lexical development may be associated with is unclear. In addition, more information is needed on early screening for children at risk for language difficulties.

The main aims of this doctoral dissertation were to 1) gain an understanding of the possible longitudinal associations between early lexical skills and later language skills at age 3;6 (years;months) as well as language and pre-literacy skills at 5;0, and 2) compare the abilities of two Finnish screening methods in identifying children with weak language skills at 2;0.

The participants were 82 typically developing, monolingual Finnish children. Their lexical skills were assessed using a screening method at 1;0, 1;3, 1;6, and 2;0. Pre-linguistic communicational, symbolic and language skills were assessed using another screening method at 2;0. General receptive and expressive language skills were assessed at 2;0 using a formal language test. Later lexical, phonological, morphological as well as general receptive and expressive language skills were measured at 3;6. Lexical, phonological, morphological, and pre-literacy skills were measured at 5;0.

Both early receptive and expressive lexical skills were broadly and relatively evenly associated with language skills at 3;6 and language and pre-literacy skills at 5;0. Early receptive and expressive lexical skills explained the later language and pre-literacy skills to some extent. The two screening methods accurately identified children with typical language skills based on a formal language test at 2;0. With the simultaneous usage of the two screening methods, 67% of children with weak language skills were identified.

Early receptive and expressive lexical skills form a foundation for later language skills. Weak early receptive and/or expressive lexical skills are risk factors for weak later language skills. The assessment of both early receptive and expressive lexical skills is needed to gain a thorough understanding of early lexical skills in clinical work.

Tiivistelmä

Lisää tietoa tarvitaan varhaisen, toisen ikävuoden aikana kehittyvän ymmärretyn ja ilmaistun sanaston merkityksestä myöhemmälle kielitaidolle. Tietoa tarvitaan erityisesti siitä, mihin kielen osa-alueisiin varhainen ymmärretty/ilmaistu sanasto ovat yhteydessä. Varhaisen sanaston/kielen hallinnan seulontatyyppiseen työhön soveltuvien, Suomen kielelle normitettujen menetelmien kyvyistä tunnistaa tyypillisesti ja heikosti edenneet lapset tarvitaan myös lisää tietoa.

Väitöskirjan päätavoitteena oli tutkia 1) varhaisen ymmärretyn ja ilmaistun sanaston yhteyttä kielitaitoon 3;6 vuoden (vuodet;kuukaudet) iässä sekä kielellisiin ja lukivalmiustaitoihin 5;0 vuoden iässä sekä 2) kahden varhaiseen seulontaan soveltuvan menetelmän kykyä tunnistaa heikko kielitaito kahden vuoden iässä.

Väitöskirjan aineistona oli 82 tyypillisesti kehittynyttä yksikielistä suomalaislasta. Varhaista sanaston hallintaa arvioitiin seulatyyppisellä menetelmällä ikäpisteissä 1;0, 1;3, 1;6 ja 2;0 vuotta. Kahden vuoden iässä esikielellistä kommunikaatiota ja kieltä arvioitiin toisella seulatyyppisellä menetelmällä sekä ymmärretyn ja ilmaistun kielen hallintaa muodollisella testillä. Sanaston, äännejärjestelmän, taivutusmuotojen sekä ymmärretyn ja ilmaistun kielen hallintaa arvioitiin 3;6 vuoden iässä. Sanaston, äännejärjestelmän, taivutusmuotojen ja lukivalmiustaitojen hallintaa arvioitiin 5;0 vuoden iässä.

Sekä varhainen ymmärretyn että ilmaistun sanaston hallinta olivat laajasti yhteydessä kielellisiin taitoihin 3;6 ja kielellisiin ja lukivalmiustaitoihin 5;0 vuoden iässä. Varhaisen ymmärretyn ja ilmaistun sanaston hallinnalla voidaan selittää osa myöhemmästä kielitaidosta ja lukivalmiustaidoista. Varhaiseen seulontaan soveltuvat menetelmät tunnistivat tarkasti lapset, joilla oli tyypillisesti kehittyneet kielelliset taidot 2;0 vuoden iässä. Kun kahta seulatyyppistä menetelmää käytettiin rinnakkain, pystyttiin tunnistamaan 67% heikosti kokonaiskielellisissä taidoissaan kehittynyttä lasta.

Varhainen ymmärretyn ja ilmaistun sanaston hallinta luo perustaa myöhemmälle kielitaidolle. Heikot varhaisen ymmärretyn ja/tai ilmaistun sanaston taidot ovat riskitekijöitä myöhemmälle heikolle kielitaidolle. Kliinisessä työssä on tärkeä arvioida sekä varhaisen ymmärretyn että ilmaistun sanaston hallintaa tarkemman kokonaiskuvan saamiseksi varhaisen sanaston hallinnasta.

Osajulkaisut / Original papers

Osajulkaisut eivät sisälly väitöskirjan elektroniseen versioon. / Original papers are not included in the electronic version of the dissertation.

1. Vehkavuori, S.-M., & Stolt, S. (2019). Early lexicon and language skills at 42 months. Clinical Linguistics & Phonetics, 33(9), 854–868. https://doi.org/10.1080/02699206.2019.1584721

   Rinnakkaistallennettu versio / Self-archived version

2. Vehkavuori, S.-M., Kämäräinen, M., & Stolt, S. (2021). Early receptive and expressive lexicons and language and pre-literacy skills at 5;0 years – A longitudinal study. Early Human Development, 156, 105345. https://doi.org/10.1016/j.earlhumdev.2021.105345

   Rinnakkaistallennettu versio / Self-archived version

3. Vehkavuori, S.-M., & Stolt, S. (2018). Screening language skills at 2;0. Infant Behavior and Development, 50, 174–179. https://doi.org/10.1016/j.infbeh.2018.01.001

   Rinnakkaistallennettu versio / Self-archived version