University of Oulu

Long-term survival and post-stroke epilepsy after primary intracerebral hemorrhage

Saved in:
Author: Lahti, Anna-Maija1,2,3,4
Organizations: 1University of Oulu Graduate School
2University of Oulu, Faculty of Medicine
3Medical Research Center Oulu
4Oulu University Hospital
Format: ebook
Version: published version
Persistent link: http://urn.fi/urn:isbn:9789526230672
Language: English
Published: Oulu : University of Oulu, 2021
Publish Date: 2021-11-19
Thesis type: Doctoral Dissertation
Defence Note: Academic dissertation to be presented with the assent of the Doctoral Training Committee of Health and Biosciences of the University of Oulu for public defence in the Leena Palotie auditorium (101A) of the Faculty of Medicine (Aapistie 5 A), on 26 November 2021, at 12 noon
Tutor: Docent Sami Tetri
Docent Seppo Juvela
Doctor Juha Huhtakangas
Reviewer: Docent Tiina Sairanen
Docent Ville Vuorinen
Opponent: Professor Reetta Kälviäinen
Description:

Abstract

Intracerebral hemorrhage (ICH) is an acute, catastrophic brain event with significant lifelong consequences. One of the most devastating sequelae is post-stroke epilepsy (PSE). The purpose of this thesis was to examine long-term survival after primary ICH with special focus on PSE. In the context of PSE, the emphasis was on incidence, risk factors and effect on long-term outcome. In addition, we investigated long-term mortality and causes of death in long-term ICH survivors during a particularly long follow-up of up to 25 years.

In study I, we retrospectively investigated the incidence and risk factors of PSE in a cohort of 615 three-month survivors of primary ICH. In this cohort, 13.5% of all patients developed PSE, and most cases (77%) occurred during the first two years of follow-up. Subcortical hemorrhage location and early-onset seizures were predictive of subsequent PSE. Intriguingly, patients with hypertension had a significantly lower risk of developing PSE compared to those without.

In study II, we evaluated the risk factors for long-term mortality among three-month survivors of primary ICH to evaluate risk factors for long-term mortality in this group, and whether PSE was one of them. We observed that PSE was associated with higher long-term mortality risk, comparable to older age, male sex, requirement of daily assistance at three months after ICH, non-subcortical hemorrhage location and pre-ICH diabetes and cancer. We also observed that patients with PSE were more likely to die due to pneumonia compared to those without.

In study III, we used the same cohort as in the previous two studies complemented with those patients who had died during the first three months after the ICH to examine overall mortality and causes of death during a follow-up of up to 25 years. We used controls matched by age, sex and place of residence acquired from Statistics Finland in 1:3 ratio for comparison. A total of 81% of patients died during the course of our follow-up. Mortality rate was highest during the first three months after ICH, decreased significantly between 3 and 12 months, and plateaued after one year. Compared to controls, the mortality risk remained higher during the whole follow-up in the ICH survivor group. As for causes of death, cerebrovascular diseases were overrepresented in the ICH group compared to the control group.

see all

Tiivistelmä

Aivoverenvuoto (intracerebral hemorrhage, ICH) on vakava aivokatastrofi, jolla on merkittäviä elämänmittaisia jälkivaikutuksia. Tämän väitöskirjatyön tarkoituksena oli tarkastella primaarin ICH:n jälkeistä pitkäaikaisselviytymistä ja erityisenä huomion kohteena aivoverenkiertohäiriön jälkeistä epilepsiaa. Epilepsian osalta painopisteinä olivat ilmaantuvuus, riskitekijät ja pitkäaikaisennuste. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin ICH:sta selviytyneiden potilaiden pitkäaikaiskuolleisuutta ja kuolemansyitä 25 vuoden seuranta-ajan puitteissa.

Ensimmäisessä osatyössä tutkimuksen kohteena olivat ICH:n jälkeisen epilepsian ilmaantuvuus ja sen kehittymiselle altistavat tekijät. Tutkimuksessa tarkasteltiin takautuvasti 615:a vuosina 1993–2008 primaariin ICH:hon sairastunutta ja vähintään kolme kuukautta elossa selvinnyttä potilasta. Näistä potilaista 13,5 %:lle kehittyi epilepsia seuranta-aikana. Aivokuorenalainen vuoto ja varhaiset epileptiset kohtaukset ennustivat epilepsian kehittymistä. Verenpainetautia sairastavilla potilailla epilepsian kehittymisen riski oli selkeästi alhaisempi kuin niillä potilailla, joilla verenpainetautia ei ollut.

Toisessa osatyössä tarkastelun kohteena olivat kuolleisuuden riskitekijät, ja erityisesti ICH:n jälkeisen epilepsian mahdollinen vaikutus. Tutkimuksessa todettiin ICH:n jälkeisen epilepsian olevan yhteydessä kuolleisuuteen. Muita kuolleisuuden riskiä lisääviä tekijöitä tutkimuksessa olivat korkea ikä, miessukupuoli, päivittäinen avuntarve kolmen kuukauden kuluttua vuodosta, vuodon sijainti muualla kuin aivokuoren läheisyydessä sekä ennen ICH:ta todettu diabetes ja syöpäsairaus. Epilepsiaan sairastuneilla potilailla kuolemansyynä oli keuhkokuume huomattavasti useammin kuin niillä potilailla, jotka eivät olleet sairastuneet epilepsiaan.

Kolmannessa osatyössä mukana olivat myös ensimmäisten kolmen kuukauden aikana menehtyneet potilaat. Tutkimuksen kohteena olivat kokonaiskuolleisuus ja kuolemansyyt 25 vuoden seurannan aikana. Tutkimuksessa käytettiin vertailuun iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan kaltaistettua Tilastokeskuksen 1:3 -suhteessa poimimaa verrokkiaineistoa. Yhteensä 81 % ICH:n sairastaneista kuoli seuranta-aikana. Kuolleisuus oli merkittävintä ensimmäisten kolmen kuukauden aikana, väheni huomattavasti 3–12 kuukauden kuluttua vuodosta ja tasaantui ensimmäisen seurantavuoden jälkeen. ICH:n sairastaneiden kuolemanriski säilyi kohonneena verrokkeihin nähden koko seurannan ajan. Aivoverisuonisairaudet olivat kuolemansyinä yliedustettuina ICH:n sairastaneiden keskuudessa verrattuna verrokkeihin.

see all

Osajulkaisut / Original papers

Osajulkaisut eivät sisälly väitöskirjan elektroniseen versioon. / Original papers are not included in the electronic version of the dissertation.

  1. Lahti, A.-M., Saloheimo, P., Huhtakangas, J., Salminen, H., Juvela, S., Bode, M. K., Hillbom, M., & Tetri, S. (2017). Poststroke epilepsy in long-term survivors of primary intracerebral hemorrhage. Neurology, 88(23), 2169–2175. https://doi.org/10.1212/wnl.0000000000004009

  2. Lahti, A.-M., Huhtakangas, J., Juvela, S., Bode, M. K., & Tetri, S. (2021). Increased mortality after post-stroke epilepsy following primary intracerebral hemorrhage. Epilepsy Research, 172, 106586. https://doi.org/10.1016/j.eplepsyres.2021.106586

    Rinnakkaistallennettu versio / Self-archived version

  3. Lahti, A., Nätynki, M., Huhtakangas, J., Bode, M., Juvela, S., Ohtonen, P., & Tetri, S. (2021). Long‐term survival after primary intracerebral hemorrhage: A population‐based case–control study spanning a quarter of a century. European Journal of Neurology. https://doi.org/10.1111/ene.14988

see all

Series: Acta Universitatis Ouluensis. D, Medica
ISSN: 0355-3221
ISSN-E: 1796-2234
ISSN-L: 0355-3221
ISBN: 978-952-62-3067-2
ISBN Print: 978-952-62-3066-5
Issue: 1641
Type of Publication: G5 Doctoral dissertation (articles)
Field of Science: 3124 Neurology and psychiatry
Subjects: