Abstract

This dissertation explores how the psychosomatic concept brought together medical experts, patients and policymakers in twentieth-century Finland (ca. 1945–2000). The meanings of psychosomatics are multiple, but, in essence, the concept addresses the alleged psychosocial causes of illness and their therapeutic implications. Based on printed and archival sources, the original articles study how the psychosomatic concept figured in the Christian views on health, diagnostics of thyroid disease, socio-medical debates on children’s health and maternal employment, and in discussions on musculoskeletal pain. The dissertation builds on histories of medicine, concepts and knowledge as well as science and technology studies to argue that the psychosomatic concept should be explored as a vehicle for communication and a catalyst of new associations. I stress that boundary-crossings (or attempts at such crossings) are central to understanding how the concept has functioned on scientific, social and cultural levels. Further, the concept has been defined by its divergence from biomedicine, and this departure has taken many forms. This dissertation argues that the concept of psychosomatics has given rise to a contact zone where different medical (sub-)disciplines and alternative and unorthodox approaches have been able to meet and exchange ideas. The shape and location of the zone has varied a lot following the movement of the concept across time and space. All in all, the dissertation foregrounds negotiations about the standards of medical knowledge and their relationship to the world-readings of historical actors. By doing so, it extends the study of problems of scientific communication to the multiple margins of medicine.

Tiivistelmä

Väitöskirjassa tutkitaan, kuinka käsite “psykosomaattinen” toi yhteen eri alojen lääkäreitä, potilaita ja päätöksentekijöitä toisen maailmansodan jälkeisessä Suomessa (1945–2000). Käsitteen merkitykset ovat moninaisia, mutta ne voidaan tiivistää ajatukseen psykososiaalisten tekijöiden vaikutuksesta sairastamisessa ja tämän havainnon hoidollisista seurauksista. Alkuperäisartikkelit, jotka perustuvat julkaistuun lääketieteelliseen keskusteluun ja arkistolähteisiin, käsittelevät psykosomatiikan yhteyttä kristinuskoon, kilpirauhassairauksien diagnostiikkaan, sosiaalis-lääketieteellisiin keskusteluihin työssäkäyvien äitien lasten terveydestä sekä käsityksiin kivusta tuki- ja liikuntaelimissä sekä sidekudoksessa. Tutkimus rakentaa (lääke)tieteenhistorian, käsitehistorian ja tiedon historian sekä tieteen ja teknologian tutkimuksen pohjalle argumentoidakseen, että psykosomatiikan käsitettä on hyödyllistä tarkastella kommunikaation välineenä ja uusien mielleyhtymien edesauttajana. Painotan, että rajanylitykset tai ylitysyritykset ovat keskeisiä sen ymmärtämiseksi, kuinka käsitettä on käytetty tieteellisillä, sosiaalisilla ja kulttuurisilla tasoilla. Psykosomatiikan käsitteen käyttö on auttanut peilaamaan biolääketieteen näkemyksiä kriittisessä valossa. Kritiikin sisältö on vaihdellut paljon ajan kuluessa ja eri ryhmien välillä. Tältä pohjalta väitän, että psykosomatiikan käsitteen avulla on muodostunut kohtaamispaikka (contact zone), jossa eri lääketieteen alojen edustajat ja vaihtoehtoisten sekä epäortodoksisten näkemysten kannattajat ovat päässeet keskustelemaan ja vaihtamaan ajatuksia. Käsitteen liike ajassa ja eri ryhmien välillä on jatkuvasti muovannut kohtaamispaikan toimintaa, ulottuvuuksia ja sijaintia. Väitöskirja nostaa etualalle neuvottelut siitä, mitä tieto on ja miten se kytkeytyy keskustelijoiden tapoihin lukea maailmaa (world-readings). Näin tehdessään tutkimus laajentaa tähänastista tieteellisten vuorovaikutusongelmien tutkimusta valtavirtalääketieteen kirjaviin marginaaleihin.

Osajulkaisut / Original papers

Osajulkaisut eivät sisälly väitöskirjan elektroniseen versioon. / Original papers are not included in the electronic version of the dissertation.

1. Hyrkäs, E-R. (in press). Sin Embodied: Priest-Psychiatrist Asser Stenbäck and the Psychosomatic Approach to Human Problems. History of the Human Sciences.

   Rinnakkaistallennettu versio / Self-archived version

2. Hyrkäs, E.-R. (2021). ‘A transverse scar on the neck’ – psychosomatic approach in the differential diagnosis and surgical treatment of hyperthyroidism in post-war Finland. Medical History, 65(2), 140–156. https://doi.org/10.1017/mdh.2021.4

   Rinnakkaistallennettu versio / Self-archived version

3. Myllykangas, M., & Hyrkäs, E.-R. (2021). Adaptation to the new normal—Maternal employment in the framework of psychosomatic and stress discourse in Finland from the 1950s to the early 1970s. Social History of Medicine, 34(3), 984–1004. https://doi.org/10.1093/shm/hkaa052

4. Hyrkäs, E.-R. (2021). Psychosomatic pain? The meanings of musculoskeletal affliction in Finnish medicine, ca. 1950–2000. European Journal for the History of Medicine and Health, 78(1), 128–154. https://doi.org/10.1163/26667711-bja10004

   Rinnakkaistallennettu versio / Self-archived version