University of Oulu

Educating young adults to undertake actions for human rights : students at the Non-Military Service Center

Saved in:
Author: Kylänpää, Vihtori1,2
Organizations: 1University of Oulu Graduate School
2University of Oulu, Faculty of Education
Format: ebook
Version: published version
Persistent link: http://urn.fi/urn:isbn:9789526234076
Language: English
Published: Oulu : University of Oulu, 2022
Publish Date: 2022-11-11
Thesis type: Doctoral Dissertation
Defence Note: Academic dissertation to be presented with the assent of the Doctoral Programme Committee of Human Sciences of the University of Oulu for public defence in the OP-Pohjola auditorium (L6), Linnanmaa, on 18 November 2022, at 12 noon
Tutor: Docent Antti Rajala
Professor Elina Lehtomäki
Reviewer: Associate Professor Alison Struthers
Docent Matti Rautiainen
Opponent: Professor Audrey Osler
Description:

Abstract

Previous research has shown that good-quality human rights education may support students to undertake actions for human rights. However, less is known about the relationships between students’ individual backgrounds, the diverse ways in which they understand human rights, and their willingness to undertake actions for human rights. The aim of this study was to find ways to educate young adult students with diverse backgrounds to undertake actions for human rights.

The study participants were carrying out their non-military service in 2017–2018. They took part in one of six human rights courses, designed and taught by the author. Data collection and analysis were a combination of a student voice approach and Convergent Case Design (Mixed Methods). The data consisted of survey answers and interviews conducted after the courses. Three analyses were carried out: a typology construction, a statistical analysis, and a thematic analysis.

The main results of this study are the following: First, four ideal types characterizing distinct stances toward undertaking actions for human rights were identified. These types showed the concrete ways in which the students interpreted their human rights obligations and the changes in their willingness to undertake these actions over the course. Second, the examination of the relationships between social class indicators and willingness to undertake actions for human rights revealed that students who only had a vocational education and who had less cultural capital were less willing to undertake actions for human rights. Third, the thematic analysis identified various obstacles that limit the students’ engagements in actions for human rights. The students reported practical difficulties that hindered them from undertaking actions for human rights.

All in all, the study contributes to research on human rights education by offering a more nuanced explanation of different students’ various considerations regarding undertaking actions for human rights. The findings help clarify which options are at the teachers’ disposal for finding human rights subjects that are more relevant to the students’ practical situations. The results also imply that good-quality human rights education during childhood could enable young adults to undertake actions for human rights, as before the course they did not seem to know enough about the topic.

see all

Tiivistelmä

Laadukas ihmisoikeuskasvatus voi tukea opiskelijoiden mahdollisuuksia tehdä ihmisoikeustekoja. Vähemmän kuitenkin tiedetään siitä, miten opiskelijoiden henkilökohtaiset taustat, heidän erilaiset tapansa ymmärtää ihmisoikeuksia sekä heidän halukkuutensa tehdä ihmisoikeustekoja ovat yhteydessä keskenään. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on löytää tapoja saada eritaustaisia nuoria aikuisia tekemään ihmisoikeustekoja.

Tutkimuksen osallistujat suorittivat siviilipalvelustaan vuosina 2017–2018. He osallistuivat yhteen kuudesta tutkijan suunnittelemasta ja toteuttamasta ihmisoikeuskurssista. Tiedonkeruussa ja aineiston analysoinnissa yhdisteltiin student voice -lähestymistapaa ja convergent case design (mixed methods) -menetelmää. Tutkimuksessa käytettiin kolmenlaisia menetelmiä: typologian rakentamista, tilastollisia analyysejä sekä teema-analyysiä.

Tutkimuksen päätulokset ovat seuraavat: Ensinnäkin löytyi neljä ideaalityyppiä, jotka kuvaavat erilaisia tapoja suhtautua ihmisoikeustekojen tekemiseen. Tyypit konkretisoivat opiskelijoiden tapoja tulkita ihmisoikeusvelvoitteitaan sekä muutoksia, joita kurssin aikana tapahtui opiskelijoiden halussa tehdä ihmisoikeustekoja. Toiseksi tutkimuksessa tarkasteltiin luokkaindikaattoreiden ja ihmisoikeustoimintahalun välistä suhdetta. Opiskelijat, jotka ilmoittivat pohjakoulutuksekseen vain ammattikoulun ja joilla oli vähemmän kulttuuripääomaa, olivat vähemmän halukkaita tekemään ihmisoikeustekoja. Kolmanneksi teema-analyysissä tunnistettiin esteitä, jotka rajoittavat opiskelijoiden mahdollisuuksia tehdä ihmisoikeustekoja. Opiskelijat kertoivat käytännöllisistä asioista, jotka vaikeuttivat mutta eivät kuitenkaan näyttäneet estävän ihmisoikeustekojen tekemistä tulevaisuudessa.

Kokonaisuudessaan tutkimus rikastaa ihmisoikeuskasvatustutkimusta lisäämällä ymmärrystä ihmisoikeustekojen tekemiseen liittyvistä harkintaperusteista. Tutkimuksen tulokset auttavat selkeyttämään, millaisia vaihtoehtoja opettajilla on käytettävissään valitessaan ihmisoikeusaiheita, jotka ovat oleellisempia opiskelijoille heidän käytännöllisissä tilanteissaan. Tulokset myös antavat viitteitä siitä, että ihmisoikeustekojen tekemisen kannalta olisi olennaista taata kaikille laadukas ihmisoikeuskasvatus koko lapsuus- ja nuoruusajan, koska opiskelijat eivät vaikuttaneet tietävän aiheesta tarpeeksi ennen kurssia.

see all

Series: Acta Universitatis Ouluensis. E, Scientiae rerum socialium
ISSN: 0355-323X
ISSN-E: 1796-2242
ISSN-L: 0355-323X
ISBN: 978-952-62-3407-6
ISBN Print: 978-952-62-3406-9
Issue: 215
Type of Publication: G4 Doctoral dissertation (monograph)
Field of Science: 516 Educational sciences
Subjects: