Abstract

The aim of the study was to investigate the effect of a 360° virtual counselling environment (360°VCE) on reducing people’s anxiety levels and improving computed tomography angiography (CCTA) process time. The anxiety during CCTA can reduce patient safety, the quality of the imaging experience, and the image quality, as well as increase the radiation dose.

In the intervention planning phase (phase I) the systematic review identified and synthesized the effectiveness of digital counseling environments (n=26) at reducing anxiety, depression, and adherence to treatment among patients who are chronically ill. In phase II the 360°VCE was developed using spherical panoramic images and non-immersive 360° technology. A qualitative study was then conducted to describe patients’ (n=10), radiographers’ (n=10) and radiography students’ (n=10) experiences of the developed 360°VCE for the CCTA. In the pilot study the 360°VCE relieved patients’ fear, increased knowledge and senses of patient safety and self-efficacy.

In phase III the effect of a 360°VCE on patient anxiety and CCTA process time were evaluated in a randomised controlled trial. A total of 86 CCTA patients were randomly assigned to intervention (n=41) and control (n=45) groups. The primary outcome, anxiety, was measured using the State-Trait Anxiety Inventory (STAI). The secondary outcome was CCTA process time. Pre-scan anxiety was lower among patients in the 360°VCE group right before CCTA in comparison to patients in the control group (p=0.015). The change in the state anxiety was -7.34 (95% CI -9.83 to -4.86, p<0.001) for the intervention and -0.98 (95% CI -1.73 to -0.22, p=0.012) for the control group. Women demonstrated higher levels of anxiety than men in both groups. No between-group differences were discerned in CCTA process time.

The presented results can be used to improve patient counselling and care, reduce anxiety among patients undergoing CCTA, and optimise the CCTA examination procedure.

Tiivistelmä

Ahdistus sepelvaltimoiden tietokonetomografiatutkimuksessa (TT) voi heikentää potilasturvallisuutta, potilaan kuvantamiskokemuksen laatua, kuvanlaatua sekä lisätä potilaan säteilyannosta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kehittää ja kuvailla 360°-ohjausympäristöä sekä arvioida sen vaikuttavuutta sepelvaltimoiden TT-tutkimukseen tulevien potilaiden ahdistukseen ja tutkimuksen läpimenoaikaan. Tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa 360°-ohjausympäristöjen kehittämiseksi kuvantamistutkimuksiin tuleville potilaille.

Tutkimuksessa oli kolme vaihetta: ohjausympäristön kehittäminen, pilotointi ja vaikuttavuuden arviointi. Vaiheessa I systemaattisella kirjallisuuskatsauksella syntetisoitiin aiempi tutkimustieto pitkäaikaissairaiden digitaalisten ohjausympäristöjen (n=26) vaikuttavuudesta. Tietoa hyödynnettiin intervention kehittämisessä. Vaiheessa II kehitettiin 360°-ohjausympäristö ja kuvailtiin laadullisella pilottitutkimuksella potilaiden (n=10), röntgenhoitajien (n=10) ja röntgenhoitajaopiskelijoiden (n=10) kokemuksia siitä. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla ja analysoitiin sisällönanalyysillä. Vaiheessa III arvioitiin 360°-ohjausympäristön vaikuttavuutta sepelvaltimoiden TT-tutkimukseen tulevien potilaiden ahdistukseen ja tutkimuksen läpimenoaikaan. Potilaat satunnaistettiin koe- (n=41) ja kontrolliryhmiin (n=45): koeryhmä käytti ennen sairaalaan tuloa 360°-ohjausympäristöä nykykäytännön mukaisen (kirjallisen ja suullisen) ohjauksen lisäksi. Kontrolliryhmä sai nykykäytännön mukaisen ohjauksen. Aineisto kerättiin ennen ja jälkeen intervention ahdistusta mittaavalla STAI-mittarilla sekä TT-tutkimuksen läpimenoajan osalta potilastietojärjestelmästä. Aineisto analysoitiin tilastollisesti.

Katsaus osoitti, että pitkäaikaissairaille kehitetyt digitaaliset ohjausympäristöt ovat tehokkaampia tai yhtä tehokkaita kuin tavanomaiset ohjausmenetelmät, kuten suullinen ohjaus. Pilottitutkimuksessa potilaat kokivat 360°-ohjausympäristön vähentävän pelkoja sekä lisäävän tietoa ja turvallisuuden ja suoriutumisen tunteita. RCT-tutkimuksen tulosten mukaan 360°-ohjausympäristö vähensi potilaiden ahdistusta ennen TT-tutkimusta (p=0,015). Naisten ahdistus oli miehiä korkeampaa. Noin 63 %:lla potilaista tutkimusta edeltävä ahdistus oli lievää ja noin 37 %:lla ahdistus kohtalaista tai vaikeaa. Ryhmien välillä ei ollut eroja tutkimuksen läpimenoajassa.

Tulosten perusteella suositellaan 360°-ohjausympäristöjen kehittämisen jatkamista ja laajentamista eri potilasryhmille, eri kuvantamistutkimuksiin sekä sovellettavaksi ammattilaisten ja opiskelijoiden perehdytykseen.

Osajulkaisut / Original papers

Osajulkaisut eivät sisälly väitöskirjan elektroniseen versioon. / Original papers are not included in the electronic version of the dissertation.

1. Paalimäki-Paakki, K., Virtanen, M., Henner, A., Nieminen, M. T., & Kääriäinen, M. (2022). Effectiveness of digital counseling environments on anxiety, depression, and adherence to treatment among patients who are chronically ill: Systematic review. Journal of Medical Internet Research, 24(1), e30077. https://doi.org/10.2196/30077

   Rinnakkaistallennettu versio / Self-archived version

2. Paalimäki-Paakki, K., Virtanen, M., Henner, A., Nieminen, M. T., & Kääriäinen, M. (2021). Patients’, radiographers’ and radiography students’ experiences of 360° virtual counselling environment for the coronary computed tomography angiography: A qualitative study. Radiography, 27(2), 381–388. https://doi.org/10.1016/j.radi.2020.09.019

3. Paalimäki-Paakki, K., Virtanen, M., Henner, A., Nieminen, M. T., & Kääriäinen, M. (in press). Effects of a 360° virtual counselling environment on patient anxiety and CCTA process time: A randomised controlled trial. Radiography.