University of Oulu

”Täällä on merkitystä mihin sukuun synnyt, se vaikuttaa kaikkeen.” : historiatietoisuuden muotoutuminen ja merkitykset Suomen saamelaisalueen tyttöjen elämässä

Saved in:
Author: Ristaniemi, Helena1,2
Organizations: 1University of Oulu Graduate School
2University of Oulu, Faculty of Humanities, History
Format: ebook
Version: published version
Persistent link: http://urn.fi/urn:isbn:9789526235370
Language: Finnish
Published: Oulu : University of Oulu, 2023
Publish Date: 2023-01-20
Thesis type: Doctoral Dissertation
Defence Note: Esitetään Oulun yliopiston ihmistieteiden tohtoriohjelmatoimikunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi Linnanmaan Oulun Puhelin -salissa (L5) 27. tammikuuta 2023 klo 12.00
Tutor: Docent Kaisa Vehkalahti
University Lecturer Anni-Siiri Länsman
Reviewer: Docent Jukka Nyyssönen
Docent Eerika Koskinen-Koivisto
Opponent: Professor Sanna Valkonen
Description:

Abstract

This dissertation explores the historical consciousness and experiences of belonging of girls living in Finland’s Sámi Homeland region as they transitioned from comprehensive school to secondary education. This transitional phase has traditionally been seen as a forward-looking period in young people’s lives during which they make decisions that will exert a long-lasting impact on their future. Exploring the role that local history plays during this stage, the dissertation focuses on the histories that are passed down within families and among kin and local communities. Such histories often consist of knowledge passed down from one generation to the next in the form of narratives, and traditions that are linked to wider historical events (see Lehtola, 2022b; Kalela, 2000).

The girls’ lives of are examined through three key concepts: historical consciousness, belonging, and gender. A new materialist approach forms the work’s holistic philosophical orientation, facilitating an examination of materiality and discourse in the girls’ lives (Barad, 2007). The study is a qualitative longitudinal study that follows the lives of 12 girls over the course of one and a half years between 2019 and 2020. The data comprise interviews, lifeline drawings, and photographs. The data were analyzed using diffractive reading (Barad, 2007). From a new materialist perspective, history is constituted with culture, environment, nature, and animals. For the girls in the study, history often takes the form of stories, activities, conventions, and traditions.

The key finding of the study is that history is not only on the background in the lives of the girls: traditions and localness are central to their everyday lives and to their plans for the future. However, historical consciousness also encompasses difficult and negative experiences, and the girls’ historical consciousness is intertwined with their experiences of belonging. Historical consciousness is also gendered and shapes the girls’ notions of femininity, tradition, and society. The research demonstrates the centrality of history in the reflections on the girls’ future and the cultural continuums in which they situate themselves.

see all

Tiivistelmä

Tässä väitöskirjassa tarkastellaan Suomen saamelaisalueella eläneiden yläkouluikäisten ja toisen asteen opintoihin siirtyvien tyttöjen historiatietoisuutta ja kuulumisen kokemuksia. Peruskoulusta toisen asteen opintoihin siirtymisen nivelvaihe on perinteisesti nähty nuorten elämässä eteenpäin suuntautuvana aikana, jolloin tehdään pitkälle tulevaisuuteen kantavia päätöksiä. Työssä tutkitaan, millaisen roolin paikallinen historia saa tässä elämänvaiheessa. Tutkimus keskittyy erityisesti historiaan, jota siirretään perheissä, suvuissa ja paikallisyhteisöissä. Tällöin historia on usein tarinoiden, kertomusten ja toiminnan kautta opittua sukupolvelta toiselle siirtyvää tietoa, joka yhdistyy laajempiin historian tapahtumiin. (ks. Lehtola, 2022b; Kalela, 2000.)

Tyttöjen elämää tarkastellaan kolmen keskeisen käsitteen, historiatietoisuuden, kuulumisen ja sukupuolen näkökulmista. Työn läpileikkaavana filosofisena orientaationa on uusmaterialistinen ote. Se mahdollistaa materian ja diskurssien merkitysten tarkastelun tyttöjen elämässä. (Barad, 2007.) Tutkimus on laadullinen pitkittäistutkimus, jossa on seurattu kahdentoista tytön elämää puolentoista vuoden ajan vuosina 2019–2020. Aineisto käsittää haastatteluja, elämänjanapiirroksia ja valokuvia. Aineistoa analysoidaan diffraktiivisen analyysin keinoin (Barad, 2007). Uusmaterialistisesti tarkastellen historia muovautuu kulttuurin, ympäristön, luonnon ja eläinten kanssa. Tutkimuksen tytöille historia on usein kertomuksia, toimintaa, tapoja ja traditioita.

Tutkimuksen keskeinen tulos on, että historia ei ole vain taustaa aikuistuvien tyttöjen elämässä ja tulevaisuudensuunnitelmissa. Traditiot, perinteet ja paikallisuus ovat tärkeitä arjessa ja tulevaisuutta suunniteltaessa. Tytöt tunnistavat ja vaalivat näitä seikkoja kotiseudulla ja sieltä lähdettäessä. Toisaalta historiatietoisuus sisältää myös vaikeita ja negatiivisia kokemuksia. Tyttöjen historiatietoisuus määrittää heidän kuulumisen kokemuksiaan ja sitä, mihin he itsensä identifioivat menneisyydessä, nykyisyydessä ja tulevaisuudessa. Historiatietoisuus on myös sukupuolittunutta ja se muovaa tyttöjen ajatuksia naiseudesta, tavoista ja toiminnanmahdollisuuksista. Tutkimus osoittaa historian olevan tärkeä ja läsnä oleva osa tulevaisuuden pohdintoja ja kulttuurisia jatkumoja, joihin tytöt asettuvat.

see all

Čoahkkáigeassu

Dán nákkosgirjjis guorahalan Suoma sámeguovllus bajásšaddan nuoraidskuvlaahkásaš ja joatkkaoahpuide sirdašuvvi nieiddaid historjádiđolašvuođa ja gullevašvuođa vásáhusaid. Árbevirolaččat lea jurddašuvvon, ahte vuođđoskuvllas joatkkaoahpuide sirdašuvvan lea nuoraid eallima lađasmuddu, goas dahkkojit stuorra mearrádusat, mat čuhcet guhkás boahttevuhtii. Dán barggus guorahalan makkár rolla báikkálaš historjjás lea dán eallinmuttus. Dutkamuš fokusere eandaliige historjái, mii sirdojuvvo bearrašiin, sogain ja báikkálaš servošiin. Dalle historjá lea dábálaččat máidnasiid, muitalusaid ja doaimmaid bokte buolvvas bulvii ohppojuvvon diehtu, mii laktása viiddit historjjá dáhpáhusaide. (gč. Lehtola, 2022b; Kalela, 2000.)

Nieiddaid eallin guorahallo golmma guovddáš doahpaga, historjádiđolašvuohta, gullevašvuođa ja sohkabeali geahččanguovlluin. Dutkamušas adno ođđamaterialisttalaš dieđafilosofiija. Dainna lea vejolaš guorahallat materiála ja diskurssaid mearkkašumi nieiddaid eallimis. (Barad, 2007.) Dutkamuš lea kvalitatiiva čuovvolandutkamuš, mas čuvvojuvvui guovttenuppelogi nieidda eallin beannot jagi áigge jagiin 2019–2020. Dutkanmateriálan leat jearahallamat, eallinlinjásárgosat ja govat. Materiála analyserejuvvo diffraktiiva analysa vugiiguin (Barad, 2007). Ođđamaterialisttalaš suokkardallama vuođul historjá hápmašuvvá ovttas báikkálaš kultuvrrain, birrasiin, luondduin ja ealliiguin. Dutkamuša nieiddaide historjá lea dábálaččat doaimmat, dábit ja árbevierut.

Dutkamuša guovddáš boađus lea, ahte bearrašiid ja báikkálaš historjá eai leat dušše konteaksta rávásmuvvi nieiddaid eallimis ja boahttevuođaplánain. Árbevierut ja báikkálašvuohta leat dehálaččat árggas ja boahttevuođa plánemis. Nieiddat identifiserejit ja ehccet dáid áššiid ruovttuguovllus ja go vulget doppe. Nuppe dáfus historjádiđolašvuohta doallá sisttis maiddái lossa ja negatiiva vásáhusaid. Nieiddaid historjádiđolašvuohta meroštallá sin gullevašvuođa vásáhusaid ja dan, masa sis identifiserejit iežaset vássánáiggis, dálááiggis ja boahttevuođas. Sohkabealli váikkuha historjádiđolašvuhtii ja dat hábme nieiddaid jurdagiid nissonvuođas, sohkabeallái čatnasan vieruin ja doaibmavejolašvuođain. Dutkamuš čájeha, ahte historjá lea dehálaš oassi boahttevuođa suokkardallamiin ja kultuvrralaš kontinumain, maidda nieiddat sajáiduvvet.

see all

Čuákánkiäsu

Taat náguskirje suogârdâl, et maht Suomâ sämikuávlust aassâm paješkovlâahasiih já nube tääsi uáppoid sirdâšuvvee nieidah tiäđušteh historjá já magareh kullumvuođâ vuáttámušah sist láá. Totkeeh láá ärbivuáválávt annaam lođâsmudo vuáđuškoovlâ já nube tääsi uápui kooskâst äigin, kuás nuorah sundášuveh elimist ovdâskulij já taheh kuhás puátteevuotân ollee já stuorrâ miärádâsâid. Taan pargoost mun tuuđhâm, maggaar roolâ páihálâš historjá finnee taan lođâsmuddoost. Tutkâmuš vuáju eromâšávt historján, maid perruuh, suuvah já páiháliih siärváduvah sirdeh. Talle historjá lii maŋgii mainâsij, muštâlusâi já tooimâ peht oppum já suhâpuolvâst nuubán sirdâšuvvee tiätu, mii ovtâstuvá historjá viijđásub tábáhtuumijd. (kj. Lehtola, 2022b; Kalela, 2000.)

Mun tarkkuum nieidâi eellim kuulmâ kuávdášlii tuáváduv, historjátiäđulâšvuođâ, kullumvuođâ já suhâpele keččâmkuávluin. Tutkâmušâst kiävttoo uđđâmaterialistlâš tieđâfilosofia. Tot taha máhđulâžžân tarkkuđ materia já diskursij merhâšume nieidâi elimist. (Barad, 2007.) Tutkâmuš lii äigikooskâi mield tohhum kvaliteetlâš tutkâmuš, mii lii čuávvum kyehtnubálov nieidâ eellim pelnub ive ääigi iivij 2019–2020. Amnâstâhân kuleh sahhiittâlmeh, eellimjanasárguseh já čuovâkoveh. Amnâstâh lii analysistum diffraktiivlii analyys vuovvijn. (Barad, 2007). Uđđâmaterialistlii keččâmčievâst tarkkuumáin historjá hámášuvá oovtâst páihálijn kulttuuráin, pirrâsáin, luándoin já elleiguin. Tutkâmuš nieidáid historjá távjá uáivild toimâm, taavijd já traditioid.

Tutkâmuš kuávdáš puáđus lii, et perrui já páihálâš historjá iä lah tuše tuáváást rávásmuvvee nieidâi elimist já puátteevuođâ vuáváámijn. Traditioh, ärbivyevih já páihálâšvuotâ láá teháliih ääših aargâst já puátteevuođâ vuáváámist. Nieidah tobdeh taid aašijd já aneh tain huolâ päikkikuávlust já tast maŋa ko láá vuálgám tobbeen meddâl. Nube tááhust historjátiäđulâšvuotâ siskeeld meiddei vädis já negatiivlijd vuáttámušâid. Nieidâi historjátiäđulâšvuotâ miäruštâl sii vuáttámušâid kullumvuođâst já tom, moos sij jieijâs identifisisteh moonnâm ääigist, taan ääigist já puátteevuođâst. Historjátiäđulâšvuotâ lii meiddei čonnum suhâpiälán já tot hämmee nieidâi jurduid nissoonvuođâst, suhâpiälán čonnum taavijn já toimâmmáhđulâšvuođâin. Tutkâmuš čáittá, et historjá lii tehálâš já miäđušteijee uási puátteevuođâ suogârdmijn já kulttuurlijn jotkuuvâšvuođâin, moid nieidah sajaduveh.

see all

Vuänõs

Tän näggtõsǩeeʹrjest taʹrǩstõõlât Lääʹddjânnam sääʹmvuuʹdest jälsteei pââibuškooulâkksa da nuuʹbb tääʹzz škooultõʹsse siʹrddi niõđi historiatieʹttemvuõđ da kuullmõõžž ǩiõččlâsttmõõžžid. Ääʹrbvuâlželd lij jurddum, što vuâđđškooulâst nuuʹbb tääʹzz škooultõʹsse serddmõš lij nuõri jieʹllmest ooudâs viikki äiʹǧǧ, kuäʹss tuejjeet kookkas pueʹttiäigga piʹštti tuʹmmstõõǥǥid. Tän tuâjast tuʹtǩǩeet, måkam rool pääiklaž historia vuäǯǯ tän jieʹllempooddâst. Tuʹtǩǩummuš čiŋlmââvv jeäʹrben historiaaʹje, koon seeʹrdet piârrjin, sooǥǥin da pääiklaž õhttõõzzin. Näkam õhttvuõđâst historia lij täujja mainnsin da tuejjeem pääiʹǩ mättjum puõlvvõõǥǥâst puõlvvõʹǩǩe siʹrddi teâtt, kååʹtt õhttââvv veiddsab historia šõddmõõžžid. (ǩč. Lehtola, 2022b; Kalela, 2000.)

Niõđi jieʹllem tuʹtǩǩeet kooum fiʹttõõzz, historiatieʹttemvuõđ, kuullmõõžž da sooǥǥbeäʹl vueiʹnnemkuuʹlmest. Tuʹtǩǩummšest ââʹnet ođđmaterialistla tiõttifilosofia, koon pääiʹǩ lij vueiʹtlvaž taʹrǩstõõllâd materia da diskuursi miârkstõõzzid niõđi jieʹllmest. (Barad, 2007).

Tuʹtǩǩummuš lij šlaajlaž ǩeäjjlõstuʹtǩǩummuš, mâʹst lij praavum kuâtmlo niõđ jieʹllem pieʹllneʹb eeʹjj ääiʹj iiʹjjin 2019–2020. Aunstõõzzin lie mainstâttmõõžž, jieʹllemjuõnnpirstõõzz da snimldõõǥǥ, koid analysââʹstet diffraktiivla analyysin (Barad, 2007). Ođđmaterialistlânji taʹrǩstõõleeʹl historia šâdd õõutsââʹjest pääikla kulttuurin, pirrõõzzin, luâđain da jieʹllʼjivuiʹm. Tuʹtǩǩummuž niõđid historia lij täujja tuejjummuš, nääʹl da traditio.

Tuʹtǩǩeem vueiʹvvpuåđõs lij, što historia ij leäkku pâi tuâǥǥõs ravvsmeei niõđi jieʹllmest da pueʹttiääiʹjplaanin. Traditio, äʹrbbvuõđ da pääiklažvuõtt lie vääžnai arggjieʹllmest da pueʹttiääiʹjplaanin. Niõđ tåʹbdde da kâʹdde täid dommvuuʹdest, da go sij seʹrdde toʹben meädda. Seämma ääiʹj historiatieʹttemvuõtt âânn seʹst vaiʹǧǧes da negatiivla ǩiõččlâsttmõõžžid še. Niõđi historiatieʹttemvuõtt meäʹrat sij kuullmõõžž ǩiõččlâsttmõõžžid da tõn, koozz sij identifikâʹstte jiijjâz mõõnnâmääiʹjest, ânnʼjõžääiʹjest da pueʹttiääiʹjest. Historiatieʹttemvuõtt lij juâkkjam še sokkbeäʹli mieʹldd da meäʹrat niõđi jurddjid tõʹst, måkam lij leeʹd neezzan. Tuʹtǩǩummuš čuäʹjat, što historia lij vääžnai vueʹss pueʹttiääiʹj tuʹmmjummuž da kulttuurla juätkkjummšin, koid niõđ õhttâʹvve.

see all

Series: Acta Universitatis Ouluensis. B, Humaniora
ISSN: 0355-3205
ISSN-E: 1796-2218
ISSN-L: 0355-3205
ISBN: 978-952-62-3537-0
ISBN Print: 978-952-62-3536-3
Issue: 203
Type of Publication: G4 Doctoral dissertation (monograph)
Field of Science: 616 Other humanities
Subjects:
Funding: Kiitän väitöstyön rahoittajia Oulun yliopiston Eudaimonia-instituuttia ja Oulun yliopiston tukisäätiötä työni mahdollistamisesta. Suomen kulttuurirahastoa ja Taru, Ilmari ja Pentti Mannisen säätiötä kiitän apurahasta, jonka avulla saatoin toteuttaa kenttämatkat nuorten luo. Kiitos myös The Future of Nordic Youth in Rural Regions: A Cross-National Qualitative Longitudinal Study in Four Nordic Countries -hanke, jossa on hyvä jatkaa tutkimusta tärkeiden teemojen parissa. Kiitos Oulun yliopiston humanistiselle tiedekunnalle, Oulun yliopiston tutkijakoululle ja Finnish-Japanese Arctic Studies Program -ohjelmalle matka-apurahoista.