Abstract

This study connects with the posthumanist ontological turn by problematizing the status of the literate human being as the center of the world on the ruined planet. Deeply embedded in Western humanism, literacies are considered core to being human. While top performance in literacies accumulates to the socio-economically high-achieving groups, one of the most alarming challenges for Finnish schools is the literacy achievement of the heterogenous group of immigrant children. The 16 children, aged from 6 to 13, who participated in the ethnographic empirical material of this doctoral study, had moved to Finland from different parts of the world.

For a rethinking of the habitual and taken-for-granted understanding of literacies, this research explores and speculates what else might also be happening within the literacy phenomenon. The study asks: 1) What is brought forth when thinking with literacies in the context of migrant education? 2) What do affect and embodiment produce for a rethinking of literacies in Finnish language assemblages? 3) In the study of literacies, what does the posthumanist ontology produce for methodological choices? Here, literacies are explored as sociomaterial assemblages, rupturing the Enlightenment subject. The postqualitative analysis does not aim for sharply defined cuts, but instead honors open-ended abundance and multi¬directional rhizomes. The way of writing seeks to feel and sense literacies. Working with productive uncertainty continues throughout the study.

Instead of solutions and best practices, the thesis suggests dwelling with the trouble. Tinyliteracies emerge as a proposal to create space for literacy practice beyond the grand narratives of human supremacy or Finnish exceptionalism. Rather, tinyliteracies operate as emergent, minor, embodied, and affective. A performative picture of the liveliness of tinyliteracies has been produced together with artist Anna Vuorinen. The fundamental aim of this study is to strengthen ethics by connecting life back with literacies. The thesis seeks to respond to the challenge of literacy inequalities among minority learners. The thesis is based on three international journal articles. The most central theorists of this study are Gilles Deleuze (with Felix Guattari), Karen Barad, and Anna Tsing.

Tiivistelmä

Länsimaisessa humanistisessa maailmankuvassa lukutaitoja pidetään ihmisyyden ytimenä. Tämä väitöstutkimus kytkeytyykin posthumanistiseen käänteeseen problematisoiden lukevan ja kirjoittavan ihmisen asemaa ”luomakunnan kruununa” kärsineellä planeetalla. Suomalaisen koulujärjestelmän hälyttävimpiä haasteita on lukutaidon heikkeneminen ja eriytyminen sosioekonomisten ryhmien välillä, mikä näkyy maahanmuuttotaustaisten oppilaiden osaamisessa. Väitöstutkimuksen 16 etnografiseen aineistoon osallistunutta 6–13-vuotiasta perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilasta ovat muuttaneet Suomeen maapallon eri puolilta, mikä haastaa ajattelemaan totuttuja lukutaitokäytäntöjä toisin.

Päätavoitteena on tuottaa mahdollisuuksia lukutaitojen uudelleenajattelulle posthumanistisen ontologian ravisuttamana. Työ selvittää ja spekuloi, mitä muuta lukutaitoilmiössä voisi myös olla meneillään. Väitöskirja kysyy: 1. Mitä tulee esiin, kun lukutaitoja kanssa-ajatellaan maahanmuuttotaustaisten opetuksen kontekstissa? 2. Mitä affektiivisuus ja ruumiillisuus tuottavat lukutaitojen uudelleenajattelulle suomen kielen oppimisen toimielmissa? 3. Mitä posthumanistinen ontologia tuottaa lukutaitotutkimuksessa tehtäville metodologisille ratkaisuille?

Tutkimus tarkastelee lukutaitotoimintaa sosiomateriaalisina toimielmina, mikä purkaa totutun valistussubjektin. Työn jälkilaadullinen analyysi ei pyri leikkaamaan elämän monimuotoisuutta tiukkoihin rajauksiin vaan kunnioittaa monisuuntaisia rönsyjä. Tutkimusotteen orientaatio tunnustelee lukutaitoja liikkeessä pysytellen. Pienten lukutaitotasankojen esitystapa skaalautuu pienistä mikrohetkistä maapallon epookkeihin ja takaisin tutkimusluokan arkeen.

Väitöstutkimus ehdottaa ratkaisun ja hyvien käytäntöjen asemesta hankaluuksien kanssa viipyilyä. Pikkulukutaidot kehkeytyvät pikkuuden logiikasta. Ne ovat pyrkimys tuottaa tilaa lukemisen ja kirjoittamisen käytännöille, jotka eivät perustu suureen kertomukseen ihmisen ylivertaisuudesta tai suomalaisesta erityisyydestä. Sen sijaan olemassaolon pikkulukutaidot operoivat vähemmistöisinä, ruumiillisina ja affektiivisina. Yhdessä taiteilija Anna Vuorisen kanssa on tuotettu performatiivinen kuva pikkulukutaitojen eläväisestä kuhinasta. Kolmeen kansainväliseen tiedeartikkeliin perustuvan tutkimuksen keskeisimpiä teoreetikkoja ovat Gilles Deleuze (ja Felix Guattari), Karen Barad ja Anna Tsing.

Osajulkaisut / Original papers

Osajulkaisut eivät sisälly väitöskirjan elektroniseen versioon. / Original papers are not included in the electronic version of the dissertation.

1. Jokinen, P., & Nordstrom, S. (2020). A queer cyborg ethnographer in the performative friction of dissenting ontologies. Qualitative Inquiry, 26(6), 639–649. https://doi.org/10.1177/1077800420912796

2. Jokinen, P., & Murris, K. (2020). Inhuman hands and missing child: Touching a literacy event in a Finnish primary school. Journal of Early Childhood Literacy, 20(1), 44–68. https://doi.org/10.1177/1468798420904115

3. Jokinen, P., & Huuki, T. (2022). The affective middles of Finnish language Mult/il/literacies. Manuscript submitted for publication.