University of Oulu

Kolttasaamelaisen kyläkokousjärjestelmän vaikuttamisen strategiat ja taktiikat 1920–1979

Saved in:
Author: Tanhua, Sonja1,2
Organizations: 1University of Oulu Graduate School
2University of Oulu, Faculty of Humanities, Giellagas Institute
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 1 MB)
Persistent link: http://urn.fi/urn:isbn:9789526235745
Language: Finnish
Published: Oulu : University of Oulu, 2023
Publish Date: 2023-01-27
Thesis type: Doctoral Dissertation
Defence Note: Esitetään Oulun yliopiston ihmistieteiden tohtorikoulutustoimikunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi Linnanmaan OP-salissa (L10) 4. helmikuuta 2023 klo 12.00
Tutor: Professor Veli-Pekka Lehtola
Professor Laura Junka-Aikio
Doctor Marko Jouste
Reviewer: Docent Tero Mustonen
Doctor Jukka Nyyssönen
Opponent: Professor Helena Ruotsala
Description:

Abstract

In my doctoral dissertation, I study the history of the siida council systems of the Skolt Saami Suõʹnn'jel, Peäccam and Paččjokk siidas, their significance as a form of Skolt Sami decision-making, and the ways in which the Skolt Saami Siida council system was influenced between 1920 and 1979. One of the starting points of my research is the question of the status of the siida council system as a Sámi and, more broadly, indigenous form of self-government. Instead of considering the role of the siida council through "authentic" originality, I found it more rewarding to ask how the Skolt Saami have sought and been able to apply their siida council system as part of the governance of the current mainstream society. To open up this development, I have used concepts of strategy and tactics that illustrate the extent to which the Skolt Saami have been able to influence their own circumstances and opportunities, which, over the decades and centuries, have become increasingly connected to the frameworks of the societies of the majority populations.

The siida council system has adapted to the administration of the majority population, but by no means a consolidated system of decision-making and social control, which at the turn of the 1800s and 1900s was still part of the Russian government. The village assemblies operated relatively independently and had the opportunity to decide to some extent on the use of their territories. From the beginning of the 1920s, the functions of the village councils or headmanship system of siidas, which belonged to Finnish territory, merged into the decision-making bodies and forms of organization required by Finnish authorities and legislators. The same development continued even after the wars. The Skolt Saami Act of 1955 and the Headmans Statute of 1972 recognised the role of the Skolt Saami systems in legislation. With their help, the headman and siida councils strive to promote the cause of the Skolt saami community as a whole.

With the help of both archival sources and diverse written source material, I have outlined several ways in which the Skolt Saami have pursued their goals from the activities of siida councils and headmans. The goals appear to be the desire of the Skolt Saami community to safeguard the exercise of traditional livelihoods and the preservation of decision-making power, above all over the natural resources of its area and their use. Securing these was also aimed at preserving the language and culture.

see all

Tiivistelmä

Väitöskirjassani tutkin kolttasaamelaisten Suõʹnn’jel-, Peäccam- ja Paččjokk -siidojen kyläkokousjärjestelmien historiaa, niiden merkitystä kolttasaamelaisena päätöksenteon muotona sekä kolttasaamelaisen kyläkokousjärjestelmän vaikuttamisen tapoja vuosina 1920–1979. Yksi tutkimukseni lähtökohdista on kysymys kyläkokousjärjestelmän asemasta saamelaisena ja laajemmin alkuperäiskansaisena itsehallinnon muotona. Sen sijaan, että olisin pohtinut kyläkokouksen roolia “aidon” alkuperäisyyden kautta, koin palkitsevammaksi kysyä, millä tavoin kolttasaamelaiset ovat pyrkineet ja pystyneet soveltamaan kyläkokousjärjestelmäänsä osaksi kulloisenkin valtayhteiskunnan hallintotapoja. Tämän kehityksen avaamiseksi olen käyttänyt strategian ja taktiikan käsitteitä, jotka havainnollistavat sitä, missä määrin kolttasaamelaiset ovat voineet vaikuttaa omiin oloihinsa ja mahdollisuuksiinsa, jotka vuosikymmenten ja -satojen kuluessa ovat yhä vahvemmin kytkeytyneet valtaväestöjen yhteiskuntien kehyksiin.

Kyläkokousjärjestelmä on valtaväestön hallintoon sopeutunut muttei suinkaan siihen sulautunut päätöksenteon ja sosiaalisen kontrollin järjestelmä, joka vielä 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa oli osa venäläistä hallintojärjestelmää. Kyläkokoukset toimivat suhteellisen itsenäisesti, ja niillä oli mahdollisuus päättää jossain määrin alueidensa käytöstä. 1920-luvun alusta lähtien Suomen alueeseen kuuluneiden siidojen kyläkokous- tai luottamusmiesjärjestelmän toiminnot sulautuivat osaksi suomalaisten viranomaisten ja lainsäätäjien vaatimia päätöksentekoelimiä ja järjestäytymisen muotoja. Sama kehitys jatkui sotien jälkeen. Toisaalta kolttalaki vuonna 1955 ja luottamusmiehen ohjesääntö vuonna 1972 tunnustivat kolttasaamelaisten järjestelmien aseman suomalaisessa lainsäädännössä. Niiden avulla luottamusmies ja kyläkokoukset pyrkivät edistämään koko koltta-alueen kolttasaamelaisen yhteisön asioita.

Niin arkistolähteiden kuin monipuolisen kirjallisen lähdeaineistonkin avulla olen hahmotellut kyläkokousten ja luottamusmiesten toiminnasta joukon toiminnan tapoja, joilla kolttasaamelaiset ovat pyrkineet päämääriinsä. Päämäärinä näyttäytyvät kolttasaamelaisen yhteisön halu turvata perinteisten elinkeinojen harjoittaminen ja päätäntävallan säilyttäminen ennen kaikkea alueensa luonnonvaroista sekä niiden käytöstä. Näiden turvaamisella pyrittiin myös kielen ja kulttuurin säilymiseen.

see all

Osajulkaisut / Original papers

Osajulkaisut eivät sisälly väitöskirjan elektroniseen versioon. / Original papers are not included in the electronic version of the dissertation.

  1. Tanhua, S. (2020). Kolttasaamelainen kyläkokousjärjestelmä muutosten keskellä. Ennen ja nyt: Historian tietosanomat, 20(1), 29–49. https://doi.org/10.37449/ennenjanyt.89201

    Rinnakkaistallennettu versio / Self-archived version

  2. Tanhua, S. (2019). Paatsjoen kolttien kultakruunut ja Suomen valtio. Lohenkalastusoikeuksien myyminen ja korvaukset 1921–1960. Faravid : historian ja arkeologian tutkimuksen aikakauskirja, 47, 73–92.

  3. Jouste, M., Lehtola, V.-P., Juutinen, M., & Tanhua, S. (2022). Jääkk Sverloff johtajana ja kulttuuritulkkina: kolttasaamelaisten historian käänteitä 1900-luvulla. In R. Kullaa, J. Lahti, & S. Lakomäki (Eds.), Kolonialismi Suomen rajaseuduilla 2022 (pp. 97–116). Helsinki: Gaudeamus.

  4. Tanhua, S. (2021). Siidsååbbar: Kolttasaamelainen kyläkokousjärjestelmä itsenäisen päätöksenteon ja suomalaisen valtionhallinnon ilmentymänä 1960- ja 1970-luvuilla. Faravid : historian ja arkeologian tutkimuksen aikakauskirja, 51, 85–102.

    Rinnakkaistallennettu versio / Self-archived version

see all

Series: Acta Universitatis Ouluensis. B, Humaniora
ISSN: 0355-3205
ISSN-E: 1796-2218
ISSN-L: 0355-3205
ISBN: 978-952-62-3574-5
ISBN Print: 978-952-62-3573-8
Issue: 206
Type of Publication: G5 Doctoral dissertation (articles)
Field of Science: 615 History and archaeology
Subjects:
Funding: Pääasialliset rahoittajat ovat olleet Suomen kulttuurirahasto, Suomen kulttuurirahaston alainen Lapin maakuntarahasto sekä Alfred Kordelinin säätiö. Lisäksi Oulun yliopiston tukisäätiö on mahdollistanut työn tekemisen.
Copyright information: © University of Oulu, 2023. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.