Abstract

The notion of critical thinking means the intellectual skills and propensities required to actively carry out reflective and evidence-based belief-formation, decision-making and judgment. This doctoral dissertation comprises of three studies with their self-contained lines of argumentation. Article I, The Conflicting Ideals of Democracy and Critical Thinking in Citizenship Education, assesses the dormant tensions between the two educational goals of critical thinking and democracy, arguing that we should prioritize the former in the cases where they pull in opposite directions. Article II, De-Idealising the Educational Ideal of Critical Thinking, argues that the philosophical accounts of an ideal critical thinker are excessively idealized in the light of current empirical research on human cognition. I then ruminate on what this might mean for our theoretical understanding and the pedagogical applications of critical thinking. Article III, From Critical Thinking to Criticality and Back Again, reviews in critical spirit certain recent proposals, which attempt to overcome the weaknesses of the two research programs of critical thinking and critical pedagogy in the form of a new and improved educational objective called criticality.

Tiivistelmä

Kriittisellä ajattelulla tarkoitetaan niitä yksilön henkisiä kykyjä ja taipumuksia, jotka saavat hänet harjoittamaan perusteisiin perustuvaa uskomustenmuodostusta ja päätöksentekoa. Tämä artikkeliväitöskirja sisältää kolme osatutkimusta, joilla on omat johtopäätöksensä. Artikkeli I, The Conflicting Ideals of Democracy and Critical Thinking in Citizenship Education, tarkastelee kriittisen ajattelun ja demokratiakansalaisuuden kasvatustavoitteiden välillä piileviä jännitteitä argumentoiden, että meidän tulee asettaa ensin mainittu etusijalle niissä tilanteissa, joissa nämä kasvatuspäämärät vetävät vastakkaisiin suuntiin. Artikkeli II, De-Idealising the Educational Ideal of Critical Thinking, argumentoi kriittisestä ajattelusta annettujen filosofisten kuvausten olevan kohtuuttoman idealisoituja, kun huomioimme ihmiskognitiosta tehdyt empiiriset tutkimukset. Pohdin tältä perustalta sitä, miltä kriittistä ajattelua koskeva teoreettinen ymmärryksemme ja sille rakentuvat pedagogiset sovellukset saattaisivat näyttää empiirisen tietämyksen valossa. Artikkeli III, From Critical Thinking to Criticality and Back Again, arvioi kriittisessä hengessä eräitä tuoreita puheenvuoroja, jotka yrittävät ylittää kriittisen ajattelun ja kriittisen pedagogiikan tutkimusohjelmiin sisältyviä heikkouksia kriitillisyydeksi nimetyn uuden ja paremman kasvatustavoitteen nimissä.

Osajulkaisut / Original papers

Osajulkaisut eivät sisälly väitöskirjan elektroniseen versioon. / Original papers are not included in the electronic version of the dissertation.

1. Pettersson, H. (2019). The conflicting ideals of democracy and critical thinking in citizenship education. In K. Stemhagen (Ed.), Philosophy of Education, 75, 355–368. https://doi.org/10.47925/75.2019.355

2. Pettersson, H. (2020). De-idealising the educational ideal of critical thinking. Theory and Research in Education, 18(3), 322–338. https://doi.org/10.1177/1477878520981303

   Rinnakkaistallennettu versio / Self-archived version

3. Pettersson, H. (2023). From critical thinking to criticality and back again. Manuscript submitted for publication.