Esipuhe

Sahalaitokset ovat merkittävä osa Oulun teollista historiaa. Sahateollisuus painottui 1890-luvulta lähtien Oulun ja Perämeren rannoille. Puutavara tuotiin jokia ja vesistöjä pitkin höyrysahoille, joissa tuotettu sahatavara laivattiin matkalleen ympäri maailman. Vastavuoroisesti Ouluun ja sahayhdyskuntiin saapui satamien kautta kansainvälisiä tuulahduksia, niin myös Martinniemeen.

Kiiminkijokisuulle, Haukiputaan Martinniemeen 1900-luvun alussa perustetun höyrysahan ympärille muodostui sahayhdyskunta. Se kasvoi sahan tuotannon myötä 1950-luvun kukoistukseen. Sahan toiminnan päätyttyä 1980-luvulla kylä jäi yhtäkkiä omilleen. Jäljelle jäi kuitenkin sahakylän identiteetti, yhteisön vahva henki ja sahatoiminnan vaikutuksesta syntynyt Martinniemi rakennuksineen. Erityspiirteenä Martinniemellä historia elää rakennetun ympäristön lisäksi myös kirjallisuuden kulttuuriympäristössä. Vanhojen talojen tarinat rikastavat yritystoimintaa sahan keskeisissä rakennuksissa. Paikallinen kulttuuritoiminta näkyy ja kuuluu.

Martinniemen merellisyys yllättää. Meri ja rantojen laakea avaruus tuo vuodenajat ja sääolot nähtäviksi ja koettaviksi. Merellinen perinne on alueella elävää.

Oulussa vireillä olevan Kulttuuriympäristön teemayleiskaavan eräänä tavoitteena on tuoda kulttuuriympäristö näkyväksi. Martinniemen suojeluatlas toteuttaa tätä tavoitetta konkreettisella tavalla. Suojeluatlas toteuttaa myös Oulun kulttuuristrategiaa, johon kirjattuna toimenpiteenä on oululaisten kulttuuriympäristöjen ja kulttuuriperinnön vahvistaminen ja näkyväksi tekeminen. Kerätty tieto vahvistaa paikallisidentiteettiä, minkä lisäksi opiskelijoiden ideoimat yksilötyöt ammentavat kulttuuriympäristön historiasta, nykytilasta ja arvoista osoittaen kulttuuriympäristön mahdollisuuksien voimavaraksi.

Kiitos opiskelijoille ja Oulun yliopistolle pitkään jatkuneesta hyvästä yhteistyöstä. Maakisessa Martinniemessä on taikaa!

Paula Paajanen

yleiskaavapäällikkö, Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, Oulun kaupunki