KATSE KAUPUNGIN LÄHEISEEN MAASEUTUUN

Helka-Liisa Hentilä, Aale Luusua ja Anni Saviaro

Yhdyskuntasuunnittelussa päähuomio on ollut viime vuosien ajan kaupungeissa, ja maaseudun suunnittelukysymykset ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Vaikka yli 72 % suomalaisista asuu kaupungeissa, niin kaupunkialueiksi luokiteltavat alueet kattavat maamme kokonaispinta-alasta vain 5 %. Maaseuduksi luokiteltavia elinympäristöjä ei siten voi ohittaa, kun puhutaan suomalaisten yhdyskuntien suunnittelusta ja niihin liittyvistä haasteista.

KOHTEENA YLIKIIMINKI

Maaseutuympäristö on ominaista myös aiemmin itsenäiselle Ylikiimingin kunnalle, joka liittyi Oulun kaupunkiin vuoden 2009 alussa. Ylikiimingissä on edelleen aktiivista maa- ja metsätalouden harjoittamista sekä perinteikkäitä jokivarsikyliä. Sen itäisissä osissa onkin harvaan asuttua maaseutua. Sen läntisimmät osat sen sijaan kuuluvat kiinteän kaupunki-maaseutuvuorovaikutuksen piiriin ja edustavat monilta piirteiltään kaupungin läheistä maaseutua. Pientalovaltaisia asuinalueita on syntynyt Vesalaan ja Murtomaalle Ylikiimingin kirkonkylän lähelle. Voikin perustellusti todeta, että Ylikiimingistä löytyvät pähkinänkuoressa suomalaisen maaseudun tyypilliset ominaispiirteet ja muun muassa väestömuutoksen aiheuttamat kehityshaasteet.

OPISKELIJAT YLIKIIMINGISSÄ

Ylikiimingin kirkonkylä lähiympäristöineen tarjosikin tuleville suunnittelijoille oivan oppitunnin kaupungin läheisen maaseudun yhdyskuntasuunnittelun ajankohtaisista haasteista. Tehtävään tarttui kevätlukukaudella 2023 innokkaasti ryhmä Oulun yliopiston maisterivaiheen opiskelijoita, seitsemän maantieteen opiskelijaa ja seitsemän tulevaa arkkitehtia. Ylikiimingin kirkonkylän tutkiminen ja maankäytön kehityskuvan laatiminen kytkettiin kahteen Oulun yliopiston arkkitehtuurin yksikön maisterivaiheen syventävään opintojaksoon, Kuntasuunnittelun kurssiin (15 op) ja Yhdyskuntasuunnittelun erikoiskurssiin (10 op). Tavoitteena oli tuottaa erilaisia perus- ja erillisselvityksiä sekä uusia ideoita kirkonkylän ja sen lähialueiden maankäytöstä.

Tämä raportti kokoaa yhteen tehdyt selvitykset sekä esittelee suunnitteluvaihtoehtojen ja niiden vaikutusarviointien kautta syntyneen maankäytön kehityskuvan ”Virtaavaa maalaiselämää osana kaupunkia — Ylikiimingin keskuksen kehityskuva 2040: Kuntasuunnittelun kurssi 2023”.

KIITOKSET

Opiskelijoiden työtä ovat sen eri vaiheissa kommentoineet Oulun kaupungin yleis- ja asemakaavoituksen edustajat. Lämpimät kiitokset hyvästä yhteistyöstä yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen, kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo, yleiskaavasuunnittelija Virpi Haverinen ja asemakaava-arkkitehti Sisko Repola. Kiitos myös mahdollisuudesta esitellä lopputuotos Oulun kaupungin yhdyskuntalautakunnalle.