University of Oulu

Effects of indoor molds and smoking on lung function levels among adults with newly diagnosed asthma and healthy adults

Saved in:
Author: Hernberg, Samu1,2,3,4,5
Organizations: 1University of Oulu Graduate School
2University of Oulu, Faculty of Medicine
3University of Oulu, Faculty of Medicine, Medicine, Center for Environmental and Respiratory Health Research (CERH)
4University of Oulu, Biocenter Oulu
5University of Oulu, Faculty of Medicine, Medicine, Medical Research Center Oulu
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 1.1 MB)
Persistent link: http://urn.fi/urn:isbn:9789526236926
Language: English
Published: Oulu : University of Oulu, 2023
Publish Date: 2023-06-22
Thesis type: Doctoral Dissertation
Defence Note: Academic dissertation to be presented with the assent of the Doctoral Programme Committee of Health and Biosciences of the University of Oulu for public defence in the Leena Palotie auditorium (101A) of the Faculty of Medicine (Aapistie 5 A), on 30 June 2023, at 12 noon
Tutor: Professor Jouni J. K. Jaakkola
Research Professor Maritta S. Jaakkola
Docent Taina Lajunen
Reviewer: Professor Tuula Vasankari
Docent Kirsi Timonen
Opponent: Professor Marjukka Myllärniemi
Description:

Abstract

Indoor mold exposure and tobacco smoking are common worldwide. Only a few previous studies have addressed the potential effects of the exposures of these on lung function among adults who have asthma. In Study I and Study II, we investigated the potential effects of indoor dampness and mold exposures on lung function among adults with newly diagnosed asthma and non-asthmatic adults. In Study III, we assessed the potential effects of smoking on lung functions reflecting both large and small airways among adults with newly onset asthma.

All studies are based on the Finnish Environment and Asthma Study (FEAS) that included 521 working-aged adults with incident asthma and 932 non-asthmatic adults. They answered a questionnaire on exposures and performed spirometry. A multiple linear regression model was applied to study the relationship between exposures and lung function levels.

Among adults who had asthma, exposure to mold odor at home or at work or both was related to a significantly reduced FEV1 level (−240 ml, 95% CI −480 to −3), where the effect was detected mainly in men. Among the whole non-asthma population, exposure to mold odor had some adverse effects on spirometry levels. When stratified by gender, women had on average a 510 ml reduced FEV1 level (95% CI −1040 to 30) and an 820 ml reduced FVC level (95% CI −1440 to −20) in relation to mold odor exposure at home.

The FEV1 level was reduced on average by 208 ml in relation to regular smoking (95% CI −355 to −61) and on average by 245 ml in relation to former smoking (95% CI −485 to −4) among those who had quit less than a year ago. Forced expiratory flow (FEF) rates (l/s) were also significantly reduced among regular smokers (FEF25–75%: −0.372, 95% CI −0.607 to −0.137; FEF50%: −0.476, 95% CI −0.750 to −0.202). An exposure–response pattern was detected in relation to both the daily smoking rate and lifetime cumulative smoking when investigating their effects on both large and small airways.

This thesis provides new evidence that indoor exposure to mold odor reduces lung function levels among both working-aged adults with new asthma and those who are healthy, and that among working-aged adults who have asthma, regular smoking and former smoking reduce lung function levels with a dose–response pattern in both large and small airways.

see all

Tiivistelmä

Altistuminen sisäilman homeille ja tupakointi ovat yleisiä maailmanlaajuisesti. Vain muutama tutkimus on arvioinut näiden altisteiden vaikutuksia keuhkojen toimintaan aikuisilla. Tutkimuksissa I ja II arvioimme sisäilman kosteus- ja homevaurioiden mahdollista vaikutusta keuhkojen toimintaan vastikään astmaan sairastuneilla ja terveillä aikuisilla. Tutkimuksessa III arvioimme tupakoinnin mahdollista vaikutusta keuhkojen toimintaan, sekä isojen että pienten ilmateiden osalta, vastikään astmaan sairastuneilla aikuisilla.

Kaikki tämän väitöskirjan tutkimukset perustuvat väestöpohjaiseen tapaus-verrokkitutkimukseen (Finnish Environment and Asthma Study). Se koostui 521 työikäisestä aikuisesta, joilla on hiljattain diagnosoitu astma ja 932 terveestä aikuisesta. Tutkittavien altistuminen arvioitiin kyselytutkimuksella ja he suorittivat spirometrian. Usean muuttujan lineaarista regressioanalyysia käytettiin altistumisen ja spirometria-arvojen välisen yhteyden tutkimiseen.

Aikuisilla astmaa sairastavilla homeen hajulle altistuminen töissä, kotona tai molemmissa oli yhteydessä merkittävästi alentuneeseen FEV1-tasoon (−240 ml, 95 % LV −480…−3). Tämä yhteys havaittiin lähinnä miehillä. Terveiden ryhmässä merkittävin vaikutus havaittiin naisilla, jotka altistuivat homeen hajulle kotona. Heillä keskimääräinen FEV1-taso oli 510 ml (95 % LV −1040–30) ja FVC-taso oli 820 ml (95 % LV −1440…−20) matalampi kuin altistumattomilla. Muut home- ja kosteusvaurion merkit eivät olleet selkeästi yhteydessä keuhkojen toimintaan.

Säännöllisesti tupakoivilla FEV1-taso oli keskimäärin 208 ml matalampi (95 % LV −355…−61) ja alle vuosi sitten tupakoinnin lopettaneilla keskimäärin 245 ml (95 % LV −485…−4) matalampi tupakoimattomiin verrattuna. FEF-arvot (l/s) olivat myös merkittävästi alentuneet säännöllisesti tupakoivilla (FEF25–75 %: −0.372, 95 % LV −0.607…−0.137; FEF50 %: −0.476, 95 % LV -0.750…−0.202). Annos-vastesuhde havaittiin päivittäisen tupakoinnin määrän ja elinaikaisen kumulatiivisen altistumisen suhteen, kun tutkittiin tupakoinnin vaikutusta suuriin ja pieniin ilmateihin.

Tämä väitöskirja tuo uutta näyttöä siitä, että sisäilman homeen hajulle altistumien heikentää keuhkojen toimintaa astmaa sairastavilla ja terveillä aikuisilla. Lisäksi astmaa sairastavilla aikuisilla säännöllinen tupakointi ja aiempi tupakointi heikentävät sekä isojen että pienten ilmateiden toimintaa.

see all

Osajulkaisut / Original papers

Osajulkaisut eivät sisälly väitöskirjan elektroniseen versioon. / Original papers are not included in the electronic version of the dissertation.

  1. Hernberg, S., Sripaiboonkij, P., Quansah, R., Jaakkola, J. J. K., & Jaakkola, M. S. (2014). Lung function is reduced among subjects with asthma exposed to mold odor. Chest, 146(1), e28–e29. https://doi.org/10.1378/chest.14-0582

  2. Hernberg, S., Sripaiboonkij, P., Quansah, R., Jaakkola, J. J. K., & Jaakkola, M. S. (2014). Indoor molds and lung function in healthy adults. Respiratory Medicine, 108(5), 677–684. https://doi.org/10.1016/j.rmed.2014.03.004

  3. Jaakkola, J. J. K., Hernberg, S., Lajunen, T. K., Sripaijboonkij, P., Malmberg, L. P., & Jaakkola, M. S. (2019). Smoking and lung function among adults with newly onset asthma. BMJ Open Respiratory Research, 6(1), e000377. https://doi.org/10.1136/bmjresp-2018-000377

    Rinnakkaistallennettu versio / Self-archived version

see all

Series: Acta Universitatis Ouluensis. D, Medica
ISSN: 0355-3221
ISSN-E: 1796-2234
ISSN-L: 0355-3221
ISBN: 978-952-62-3692-6
ISBN Print: 978-952-62-3691-9
Issue: 1724
Type of Publication: G5 Doctoral dissertation (articles)
Field of Science: 3121 General medicine, internal medicine and other clinical medicine
Subjects:
Copyright information: © University of Oulu, 2023. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.