Abstract

Cardiovascular diseases are the leading cause of death in Finland. Coronary heart disease is the main group of cardiovascular diseases and 22,000 people are hospitalized in Finland every year because of acute coronary syndrome. The risk factors and long-term prognosis of coronary heart disease should be studied to assess the impact coronary heart disease has on public economy and on the health of the population.

In the first publication of this thesis, the long-term prognosis of acute coronary syndrome was studied between the years 1993–2012. The study population was drawn from the FINAMI register and it included patients who had survived 28 days after their first ever acute coronary syndrome event. The results were then compared to a healthy population drawn from the FINRISK population surveys of the same areas and of the same age as the FINAMI study patients. In the third publication of this thesis, risk factors for recurrent events after the first acute coronary syndrome event were evaluated. The purpose of the second publication of this thesis was to study the validity of ST-elevation myocardial infarction and non-ST-elevation myocardial infarction diagnoses in the Finnish hospital discharge register.

The results showed that even though the prognosis of acute coronary syndrome had improved during the years 1993–2012 it was still worse than the prognosis of a general population sample drawn from the FINRISK participants. Almost 25% of the first acute coronary syndrome survivors had a recurrent event within the first year after the primary event and 37% had a recurrence within three years. Especially diabetes and heart failure during the index event were risk factors for a recurrence. The subtypes of acute coronary syndrome (ST-elevation myocardial infarction and non-ST-elevation myocardial infarction) could not be used in scientific research as such because the validity of these diagnoses in the Finnish hospital discharge register was poor.

It is extremely important to understand the trends in diseases and the impact of treatments on diseases to target the limited funds and resources of health care so that the patients and professionals obtain the maximum benefit. This is especially important now that Finnish health care is in great transition.

Tiivistelmä

Verenkiertoelinsairaudet aiheuttavat eniten kuolemia Suomessa vuositasolla. Sepelvaltimotauti on Suomessa merkittävin verenkiertoelinsairauksien ryhmä ja akuutin sepelvaltimotaudin vuoksi Suomessa sairaalaan joutuu vuosittain 22 000 ihmistä. Ottaen huomioon millaisen kansantaloudellisen kuorman sepelvaltimotauti aiheuttaa on perusteltua tutkia sen pitkäaikaisennusteen ja riskitekijöiden muutoksia väestössä.

Tämän väitöskirjan ensimmäisen osajulkaisun tarkoitus oli tutkia akuutin sepelvaltimo-oireyhtymän pitkäaikaisennustetta vuosien 1993 ja 2012 välillä. Aineisto koostui ensimmäisen akuutin sepelvaltimo-oireyhtymän sairastaneista FINAMI-rekisteripotilaista. Tuloksia verrattiin terveeseen verrokkiryhmään, joka saatiin FINRISK-aineistosta. FINRISK- ja FINAMI-aineistot oli kerätty samoilta asuinalueilta ja niiden ikärakenteet olivat samanlaisia. Toisessa osajulkaisussa perehdyimme sydäninfarktin alaryhmien eli ST-nousuinfarktin ja sydäninfarktin ilman ST-nousuja paikkansapitävyyteen hoitoilmoitusjärjestelmässä. Kolmannessa osajulkaisussa tutkimme näiden ensimmäisen akuutin sepelvaltimo-oireyhtymän sairastaneiden potilaiden riskitekijöitä, jotka altistavat heidät uusintakohtauksille.

Tuloksista kävi ilmi, että akuutin sepelvaltimo-oireyhtymän ennuste oli parantunut seurantajakson aikana, mutta oli edelleen selkeästi tervettä väestöä heikompi. Lähes 25 % potilaista sai uusintakohtauksen ensimmäisen vuoden aikana ja kolmen vuoden kohdalla 37 % oli saanut uusintakohtauksen. Erityisesti diabetes ja sydämen vajaatoiminta ensimmäisen kohtauksen aikana olivat merkittäviä riskitekijöitä uusintakohtauksille. Sydäninfarktin tyyppiä (ST-nousuinfarkti tai sydäninfarkti ilman ST-nousuja) ei voitu käyttää tutkimuksessa, koska hoitoilmoitusjärjestelmään merkityt ICD-koodatut diagnoosit eivät pitäneet riittävästi paikkaansa, jotta niitä olisi voitu käyttää tieteellisessä tutkimuksessa.

Etenkin nyt, suurten terveydenhuollon muutosten aikana, olisi tärkeää saada tutkittua tietoa hoidoista ja sairauksista, jotta terveydenhuollon varoja voitaisiin kohdentaa niin, että potilaat ja ammattilaiset saisivat maksimaalisen hyödyn.

Osajulkaisut / Original papers

Osajulkaisut eivät sisälly väitöskirjan elektroniseen versioon. / Original papers are not included in the electronic version of the dissertation.

1. Piironen, M., Ukkola, O., Huikuri, H., Havulinna, A. S., Koukkunen, H., Mustonen, J., Ketonen, M., Lehto, S., Airaksinen, J., Kesäniemi, Y. A., & Salomaa, V. (2017). Trends in long-term prognosis after acute coronary syndrome. European Journal of Preventive Cardiology, 24(3), 274–280. https://doi.org/10.1177/2047487316679522

2. Okkonen, M., Havulinna, A. S., Ukkola, O., Huikuri, H., Ketonen, M., Kesäniemi, Y. A., Mustonen, J., Airaksinen, J., & Salomaa, V. (2020). The validity of hospital discharge register data on non-ST-elevation and ST-elevation myocardial infarction in Finland. Scandinavian Cardiovascular Journal, 54(2), 108–114. https://doi.org/10.1080/14017431.2019.1686165

3. Okkonen, M., Havulinna, A. S., Ukkola, O., Huikuri, H., Pietilä, A., Koukkunen, H., Lehto, S., Mustonen, J., Ketonen, M., Airaksinen, J., Kesäniemi, Y. A., & Salomaa, V. (2021). Risk factors for major adverse cardiovascular events after the first acute coronary syndrome. Annals of Medicine, 53(1), 817–823. https://doi.org/10.1080/07853890.2021.1924395

   Rinnakkaistallennettu versio / Self-archived version