Abstract

Biopsychosocial factors have an important role in the background of temporomandibular disorders (TMD). Diagnostic Criteria for TMD (DC/TMD) have recently been developed based on the previous RDC/TMD (Research Diagnostic Criteria for TMD). Both criteria include Axis I for clinical diagnoses and Axis II for psychosocial assessment.

The aim of the study was to compare the Finnish versions of the RDC/TMD and DC/TMD Axis II instruments and to evaluate their internal reliability. The study also compared the applicability of Graded Chronic Pain Scale (GCPS 1.0 in RDC/TMD-FIN vs. 2.0 in DC/TMD-FIN) pain intensity/interference assessments for biopsychosocial subtyping of TMD pain patients. The aim was also to evaluate the association of pain-related intensity/interference with the outcome of conservative treatment of TMD.

The first study sample included 197 TMD pain patients from Finnish university hospitals. The patients filled in DC/TMD-FIN and RDC/TMD-FIN Axis II questionnaires and questionnaires with additional pain-related, biopsychosocial and treatment-related variables. The patients were clinically examined based on DC/TMD Axis I protocol. They were categorized into TMD subtypes 1–3 according to GCPS 1.0 and 2.0. In another study sample, 80 TMD pain patients in tertiary care were categorized into TMD subtypes 1–3 based on GCPS 1.0 at baseline. Patients were treated conservatively. At follow-up visits during 1 year they evaluated their pain intensity and described the treatment outcome and TMD symptom severity.

The DC/TMD and RDC/TMD Axis II psychosocial instruments showed significant correlation and high internal reliability and internal inter-item consistency. Patients in TMD subtype 3 had biopsychosocial symptoms and reported previous healthcare visits significantly more often than the others. In the follow-up study, patients with TMD subtype 3 described their symptoms as most severe at each follow-up.

The Finnish versions of the DC/TMD Axis II psychosocial instruments show high validity and internal consistency and are thus applicable to Finnish TMD pain patients in tertiary care. GCPS 2.0 is suitable for categorizing tertiary care TMD pain patients into biopsychosocially relevant subtypes. Moderate/severe pain-related disability may impair the response to conservative TMD treatment.

Tiivistelmä

Biopsykososiaalisilla tekijöillä on tärkeä rooli purentaelimistön kipujen ja toimintahäiriöiden (TMD) taustalla. Diagnostiset kriteerit purentaelimistön kivulle ja toimintahäiriölle (DC/TMD, Diagnostic Criteria for TMD) on hiljattain kehitetty, ja ne pohjautuvat aikaisempaan RDC/TMD (Research Diagnostic Criteria for TMD) -kriteeristöön. Kriteeristöt koostuvat Axis I -osasta, jonka avulla tehdään somaattinen diagnoosi, ja Axis II -osasta, jota käytetään psykososiaaliseen arviointiin.

Tutkimuksen tavoitteena oli verrata RDC/TMD- ja DC/TMD Axis II -instrumenttien suomenkielisiä versioita, arvioida niiden sisäistä reliabiliteettia ja verrata kivun haitta-astetta kuvaavien (Graded Chronic Pain Scale, GCPS 1.0 RDC/TMD-FIN vs. GCPS 2.0 DC/TMD-FIN) kyselyjen soveltuvuutta jaotella TMD-kipupotilaita biopsykososiaalisiin alaluokkiin kivun intensiteetin/toimintahaitan perusteella. Tavoitteena oli myös arvioida toimintahaitan yhteyttä konservatiivisen TMD-hoidon vasteeseen.

Ensimmäiseen otokseen kuului 197 TMD-kipupotilasta Suomen yliopistollisista sairaaloista. Potilaat täyttivät DC/TMD-FIN- ja RDC/TMD-FIN Axis II -kyselylomakkeet sekä lisäkyselyt koskien kipua, biopsykososiaalisia tekijöitä ja hoitoon liittyviä muuttujia. Potilaat tutkittiin kliinisesti DC/TMD Axis I -protokollan mukaan. Heidät luokiteltiin TMD-alaluokkiin (1–3) GCPS 1.0- ja GCPS 2.0-kyselyjen pohjalta. Toisessa otoksessa 80 erikoissairaanhoidon TMD-kipupotilasta luokiteltiin TMD-alaluokkiin (1–3) GCPS 1.0 -kyselyn pohjalta. Seurantakäynneillä 1 vuoden aikana he arvioivat kipunsa voimakkuutta, saadun hoidon vastetta ja TMD-oireiden vakavuutta.

DC/TMD- ja RDC/TMD Axis II -psykososiaaliset instrumentit korreloivat merkitsevästi, ja niiden sisäinen reliabiliteetti ja kysymysten välinen konsistenssi todettiin korkeiksi. TMD-alaluokan 3 potilailla oli biopsykososiaalisia oireita ja aiempia terveydenhoidon käyntejä merkitsevästi useammin kuin muilla. Seuranta-tutkimuksessa TMD-luokan 3 potilaat kuvailivat jokaisella seurantakäynnillä oireitaan kaikkein vakavimmiksi.

Suomenkielisten RDC/TMD- ja DC/TMD-kriteeristöjen Axis II -psykososiaaliset instrumentit osoittivat korkeaa validiteettia ja sisäistä konsistenssia ja ovat siten sovellettavissa suomalaisiin erikoissairaanhoidon TMD-kipupotilaisiin. GCPS 2.0 soveltuu erikoissairaanhoidon TMD-kipupotilaiden luokitteluun biopsykososiaalisesti relevantteihin alaluokkiin. Keskivaikea/vaikea kipuun liittyvä toimintahaitta voi heikentää vastetta TMD-hoidolle.

Osajulkaisut / Original papers

Osajulkaisut eivät sisälly väitöskirjan elektroniseen versioon. / Original papers are not included in the electronic version of the dissertation.

1. Hietaharju, M., Kivimäki, I., Heikkilä, H., Näpänkangas, R., Teerijoki‐Oksa, T., Tanner, J., Kemppainen, P., Tolvanen, M., Suvinen, T., & Sipilä, K. (2021). Comparison of Axis II psychosocial assessment methods of TDC/TMD and DC/TMD as part of DC/TMD‐FIN phase II validation studies in tertiary care Finnish TMD pain patients. Journal of Oral Rehabilitation, 48(12), 1295–1306. https://doi.org/10.1111/joor.13260

   Rinnakkaistallennettu versio / Self-archived version

2. Hietaharju, M., Näpänkangas, R., Sipilä, K., Teerijoki-Oksa, T., Tanner, J., Kemppainen, P., Tolvanen, M., & Suvinen, T. (2021). Importance of the Graded Chronic Pain Scale as a biopsychosocial screening instrument in TMD pain patient subtyping. Journal of Oral & Facial Pain and Headache, 35(4), 303–316. https://doi.org/10.11607/ofph.2983

   Rinnakkaistallennettu versio / Self-archived version

3. Hietaharju, M., Näpänkangas, R., Ahtonen, P., Kuoppala, R., & Sipilä, K. (2023). The role of pain-related disability on treatment outcome and psychosocial symptoms in patients with temporomandibular disorders – a pilot study. Acta Odontologica Scandinavica, 81(5), 402–407. https://doi.org/10.1080/00016357.2022.2162575