Abstract

The aim of the study is to describe and assess the quality of counselling in intensive care for adult patients and to explain the factors associated to the quality of counselling from the perspective of patients, family members and intensive care professionals.

The first part of the study used a retrospective qualitative register study to describe the quality of counselling of adult intensive care patients (n=162). In the second part of the study, a cross-sectional survey was used to describe and explain the quality of counselling provided to family members (n=55) during their visits in intensive care units of Finnish university hospitals. In the third part of the study, a cross-sectional survey was used to describe and explain the quality of patients’ and family members’ counselling in adult intensive care units in Finnish university hospitals as assessed by intensive care professionals (n=182).

Patients in intensive care had clear memories of the counselling provided, particularly especially about counselling for procedures and symptoms of the care, and counselling for psychosocial and non-verbal support. Patients described the benefits of counselling as increased confidence in their recovery. For family members, quality counselling included knowledge about the patient’s condition and was delivered in a family-centred and interactive way. There was need for improvement in ensuring family members’ understanding of what was being discussed and in providing feedback opportunities during counselling. As a benefit of the counselling, the family members described the counselling had helped them to resume a normal life during the patient’s stay in intensive care. Professionals did not have enough knowledge about counselling methods and how to manage demanding counselling situations.

The knowledge provided in this study can be used to strengthen the competence of counselling of intensive care professionals in both the undergraduate and postgraduate education.

Tiivistelmä

Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata ja arvioida ohjauksen laatua aikuispotilaiden tehohoidossa sekä selittää ohjauksen laatuun yhteydessä olevia tekijöitä potilaiden, läheisten ja tehohoidossa työskentelevien terveydenhuollon ammattilaisten näkökulmasta.

Ensimmäisessä osatutkimuksessa kuvailtiin retrospektiivisellä laadullisella rekisteritutkimuksella aikuisten tehohoitopotilaiden (n = 162) tehohoitojakson ohjauksen laatua. Toisessa osatutkimuksessa kuvattiin ja selitettiin poikkileikkaustutkimuksella läheisten (n = 55) ohjauksen laatua Suomen yliopistosairaaloiden teho-osastoilla heidän vieraillessaan potilaan luona. Kolmannessa osatutkimuksessa poikkileikkaustutkimuksella kuvattiin ja selitettiin potilaan ja läheisten ohjauksen laatua Suomen yliopistosairaaloiden teho-osastoilla tehohoidon terveydenhuollon ammattilaisten (n = 182) arvioimana.

Tehohoitopotilailla oli selkeitä muistikuvia toteutuneesta ohjauksesta erityisesti toimenpiteiden ja sairauden oireiden ohjauksesta sekä psykososiaalisen ja nonverbaalisen tuen ohjauksesta. Ohjauksen hyötyinä potilaat kuvasivat luottamuksen toipumiseen vahvistuneen. Läheisille laadukas ohjaus sisälsi tietoa potilaan sairaudesta ja se toteutui perhelähtöisesti ja vuorovaikutteisesti. Läheisten ymmärryksen varmistamisessa ohjatuista asioista ja palautteenanto mahdollisuuksissa oli parannettavaa. Ohjauksen hyötynä läheiset kuvasivat ohjauksen auttaneen heitä jatkamaan normaalia elämää potilaan tehohoitojakson aikana. Ohjausmenetelmistä ja vaativien ohjaustilanteiden hallinnasta ammattilaisilla ei ollut riittävästi tietoa.

Tutkimuksessa tuotetun tiedon perusteella voidaan vahvistaa tehohoidon terveydenhuollon ammattilaisten ohjausosaamista niin perus- kuin täydennyskoulutuksessa.

Osajulkaisut / Original papers

Osajulkaisut eivät sisälly väitöskirjan elektroniseen versioon. / Original papers are not included in the electronic version of the dissertation.

1. Vanhanen, M., Ala-Kokko, T., Kaakinen, P., & Meriläinen, M. (2023). Counselling offered to and needed by Finnish adult intensive care unit patients based on patients’ records and memories. Intensive and Critical Care Nursing, 76, 103395. https://doi.org/10.1016/j.iccn.2023.103395

2. Vanhanen, M., Meriläinen, M. H., Ala‐Kokko, T., Kyngäs, H., & Kaakinen, P. (2023). Family members’ perceptions of counselling during visits to loved ones in an adult ICU. Nursing Open. Advance online publication. https://doi.org/10.1002/nop2.1738

   Rinnakkaistallennettu versio / Self-archived version

3. Vanhanen, M., Meriläinen, M., Ala‐Kokko, T., Kyngäs, H., & Kaakinen, P. (2022). Intensive care professionals’ perceptions of the quality of counselling provided in the ICU: A cross‐sectional study. Nursing in Critical Care. Advance online publication. https://doi.org/10.1111/nicc.12782

   Rinnakkaistallennettu versio / Self-archived version