Abstract

This study explores the role of diaspora social network ties on foreign micro-sized firms’ (with 0–9 employees) internationalization. The study investigates how Finnish owner-managers leverage African diaspora network ties when venturing into Sub-Saharan African (SSA) markets, characterized by weak formal institutions and collectivistic practices. This study aims to contribute to the ethnic and social network theories in international entrepreneurship (IE).

This study is based on interviews and documentary evidence with five Finnish firms operating in four industries and four African diasporas residing in Finland. The data were analyzed following Eisenhardt’s (1989) suggestion for building inductive theory using multiple case studies.

The empirical results suggest that diaspora social network ties are valuable sources for opportunity identification, partner discovery, cross-border knowledge, and direct actions when venturing into the SSA context. Further, this study found that weak ties (with government aid organizations) are critical to forming diaspora relationships for foreign firms with no formal and informal diaspora relations. Also, the need to provide decent work opportunities for locals in the target markets, affordable homes, and innovative storage facilities are common interests that bind the focal diaspora and managers. This study develops a conceptual framework grounded on three key benefits of diaspora social networks in IE: (1) information about foreign market opportunities, (2) advice and experiential knowledge about cross-border business operations, and (3) identifying potential foreign partners.

From a managerial point of view, this study shows how diaspora social networks can facilitate internationalization across SSA. This underscores a critical societal implication for managers seeking the SSA market and policy actors with a vision to promote businesses between developed countries and the SSA market.

Tiivistelmä

Tässä väitöskirjassa tutkitaan diasporan sosiaalisten verkostojen roolia ulkomaisten mikroyritysten (0–9 työntekijää) kansainvälistymisessä. Tutkimuksessa selvitetään, miten suomalaisten mikroyritysten toimitusjohtajat hyödyntävät afrikkalaisia diasporaverkostoja uskaltautuessaan Saharan eteläpuolisen Afrikan markkinoille. Markkinoita Saharan eteläpuolisessa Afrikassa luonnehditaan seuraavasti; niille on ominaista heikot muodolliset instituutiot sekä kollektiiviset toimintatavat. Tämän tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä etnisten ja sosiaalisten verkostojen teorioista kansainvälisessä yrittäjyydessä (IE). Tämä tutkimus perustuu neljällä toimialalla toimivan viiden suomalaisen yrityksen ja neljän Suomessa asuvan afrikkalaisen diasporan haastatteluihin ja materiaaleihin. Tutkimuksen aineisto analysoitiin käyttäen Eisenhardtin (1989) lähestymistapaa, jossa induktiivinen teoria rakentuu useiden tapaustutkimusten pohjalta. Empiiriset tulokset viittaavat siihen, että diasporan sosiaaliset verkostot ovat arvokkaita lähteitä markkinamahdollisuuksien tunnistamiseen, yhteistyökumppaneiden löytämiseen, kulttuurisen tiedon ja kontekstin ymmärtämiseen sekä käytännön toimien toteuttamiseen Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.

Tutkimuksessa todettiin, että heikot siteet (esim. valtion avustusjärjestöjen kanssa) ovat kriittisiä diasporasuhteiden muodostamiseksi ulkomaisille yrityksille, joilla ei ole muodollisia ja epämuodollisia diasporasuhteita. Lisäksi tarve tarjota paikallisille työmahdollisuuksia kohdemarkkinoilla, kohtuuhintaisia asuntoja ja innovatiivisia varastotiloja ovat yhteisiä tekijöitä, jotka kiinnostavat sekä diasporaa että yritysten johtajia. Tämän tutkimuksen tuloksista on nähtävissä diasporan kolme keskeistä hyötyä kansainväliselle yrittäjyydelle: (1) tieto ulkomaisista markkinamahdollisuuksista, (2) neuvonta sekä kokemuksellinen ja kulttuurinen tieto liiketoiminnasta, ja (3) mahdollisten ulkomaisten yhteistyökumppaneiden tunnistaminen.

Yritysten johdon näkökulmasta tämä tutkimus osoittaa, kuinka diasporan sosiaaliset verkostot voivat helpottaa kansainvälistymistä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Tämä korostaa väitöskirjan kriittistä yhteiskunnallista vaikutusta yritysten johtajille ja poliittisille toimijoille, joiden visiona on edistää liiketoimintaa kehittyneiden maiden ja Saharan eteläpuolisen Afrikan markkinoiden välillä.