Abstract

One of the essential objectives of teaching geography is to develop students’ geomedia skills, which can be understood as geographic multiliteracy, skills for acquiring geographic information, data processing, analysis and presentation skills, and the skills to use and apply geospatial information technology. Digitalisation and technology enable the use of novel, innovative teaching methods, but it is also necessary to identify the challenges associated with using technology in learning situations. The study examined how geography education can respond to the need for critical multiliteracy skills in an information-intensive and technology-rich society.

The dissertation consists of three sub-studies which were conducted between 2016–2021 in an upper secondary education environment (n=104 high school students) and during geography subject teacher training (n=33 pre-service teachers). In Study I and Study II, the use of geomedia in inquiry-based learning (IBL) was examined from the perspective of multiliteracy. Study II and Study III focused on examining the possibilities and limitations of the use of digital GIS portfolios and digital story mapping in teaching.

Diverse research data were collected through interviews, surveys, learning diaries and learning outcomes. The data were mainly analysed using qualitative content analysis and the analysis was supplemented with statistical methods such as descriptive figures.

The subject of geography has a special position in schools in developing learners’ critical multiliteracy as it encompasses various sources of information. These include not only text-based information but also visual materials like maps, diagrams, graphics, pictures, videos, and oral expert information. The participants utilised these geomedia resources extensively in IBL situations, especially when the teacher guided the use of geomedia.

The GIS portfolio was perceived as a useful method for GIS education, requiring sufficient guidance from the teacher, and an easy-to-use application. The advantages of story mapping were considered to be the development of information search skills, learner-centred participation, as well as multimedia content production. Technological challenges were reported as the main obstacles to learning. The information obtained from the research can be particularly useful in upper secondary geography education and in geography teacher training.

Tiivistelmä

Yksi maantieteen opetuksen keskeisistä tavoitteista on kehittää opiskelijoiden geomediataitoja, jotka voidaan ymmärtää maantieteellisenä monilukutaitona, maantieteellisen tiedon hankinta-, käsittely-, analysointi- ja esittämistaitoina sekä kykynä käyttää ja soveltaa paikkatietoteknologiaa. Digitaalisuus ja teknologia mahdollistavat uusien, innovatiivisten opetusmenetelmien hyödyntämisen, mutta on tarpeen tunnistaa myös teknologian käytön haasteet opetustilanteissa. Tutkimuksessa tarkasteltiin, miten maantieteen opetuksessa voidaan vastata kriittisen monilukutaidon osaamistarpeeseen informaatiointensiivisessä yhteiskunnassa.

Väitöstutkimus koostuu kolmesta osatutkimuksesta, jotka on toteutettu vuosina 2016–2021 lukio-opetuksessa (n=104 lukiolaista) ja maantieteen aineenopettajakoulutuksessa (n=33 opettajaopiskelijaa). Ensimmäisessä ja toisessa osatutkimuksessa tarkasteltiin lukiolaisten geomedian käyttöä tutkivassa oppimisessa monilukutaidon näkökulmasta. Toisessa ja kolmannessa osatutkimuksessa tutkittiin digitaalisen GIS-portfolion ja digitaalisen tarinakarttakerronnan mahdollisuuksia ja rajoituksia opetuksessa.

Monimuotoista tutkimusaineistoa hankittiin haastatteluilla, kyselyillä, oppimispäiväkirjoilla sekä oppimistuotoksina. Aineisto analysoitiin pääasiassa laadullisesti aineistopohjaisen sisällönanalyysin keinoin ja analysointia täydennettiin tilastollisilla menetelmillä kuten kuvailevilla tunnusluvuilla.

Maantieteen opetuksella on erityinen asema oppiaineena kriittisen monilukutaidon kehittämisessä, sillä tärkeitä maantieteellisiä tiedonlähteitä tekstipohjaisen tiedon lisäksi ovat esimerkiksi visuaaliset aineistot kuten kartat, diagrammit ja muut graafiset esitykset, kuvat ja videot sekä suullinen asiantuntijatieto. Näitä geomediaresursseja osallistujat hyödynsivät monipuolisesti tutkivan oppimisen tilanteissa erityisesti opettajan ohjatessa geomedian käyttöä.

GIS-portfolio koettiin hyödyllisenä menetelmänä paikkatieto-opetukselle edellyttäen opettajalta riittävää ohjaamista sekä sovelluksen helppokäyttöisyyttä. Digitaalisen tarinankarttakerronnan etuina todettiin tiedonhakutaitojen kehittyminen, oppijakeskeisyys ja aktiivinen osallistuminen sekä monimediainen sisällöntuotanto. Teknologin käyttöön liittyviä haasteita ja vaikeuksia pidettiin suurimpana oppimista estävinä tekijöinä. Tutkimuksesta saatua tietoa voidaan hyödyntää erityisesti lukiomaantieteen sekä aineenopettajakoulutuksen geomediaopetuksessa.

Osajulkaisut / Original papers

Osajulkaisut eivät sisälly väitöskirjan elektroniseen versioon. / Original papers are not included in the electronic version of the dissertation.

1. Anunti, H., Vuopala, E., & Rusanen, J. (2018). Lukiolaisten kokemuksia geomedian käytöstä tutkivassa oppimisessa [High school students' experiences of using geomedia in problem-based learning]. Terra, 130(1), 17–32.

2. Anunti̇, H., Vuopala, E., & Rusanen, J. (2020). A portfolio model for the teaching and learning of GIS competencies in an upper secondary school: A case study from a Finnish geomedia course. Review of International Geographical Education Online, 10(3), 262–282. https://doi.org/10.33403/rigeo.741299

3. Anunti, H., Pellikka, A., Vuopala, E., & Rusanen, J. (2023). Digital story mapping with geomedia in sustainability education. International Research in Geographical and Environmental Education, 32(3), 197-216. https://doi.org/10.1080/10382046.2023.2183549

   Rinnakkaistallennettu versio / Self-archived version