Abstract

This thesis discusses the language contacts Skolt Saami has had over the centuries. The study consists of four separate research papers, each of which sheds light on these language contacts from different perspectives, as well as a comprehensive summary chapter that provides a complete picture of the impact the changing language environments have had on Skolt Saami.

In the first paper, Koltansaamen myönteiset ja kielteiset fokuspartikkelit, I describe the historical background of the affirmative and negative focus particles in Skolt Saami and how their usage has changed over the years. I show that there are many focus particles in Skolt Saami that have been borrowed from different contact languages and that their usage has changed due to language contacts.

In the second paper, Koltansaamen Näätämön murteen ja merisaamen välinen koodien sekoittuminen vuonna 1920, I study the code-mixing between Skolt and Sea Saami in texts collected from two Skolt Saami speakers. The texts contain a total of three registers in which the languages are combined in different ways. Both speakers also use words that can be considered hybrid forms of words from Skolt and Sea Saami.

In the third paper, The fourth-person verb forms in Skolt Saami, my co-author Jussi Ylikoski and I discuss the fourth-person verb forms in Skolt Saami and how their use varies in different language environments. In addition, the study also sheds light on the use of the third person plural as an impersonal construction.

In the fourth paper, Russian loanwords in Skolt Saami, I provide an overview of arguably the most significant loanword layer of Skolt Saami. Using phonological analyses, I demonstrate that most of the words have been borrowed from the northwestern dialects of Russian after the beginning of the 17^th century. In addition to the phonological analyses, I study how loanwords were adapted to Skolt Saami and analyze the semantics of loanwords. Besides analyzing the loanwords, I discuss approximately 150 new loan etymologies.

In my doctoral thesis I show that the influence of language contacts can be found on all levels of the Skolt Saami language. The influence of the surrounding Saami languages can be seen, for example, in Skolt phonetics. While the Scandinavian influence is limited to Skolt Saami vocabulary, the language's morphology and syntax have also been borrowed from Karelian, Russian, and Finnish.

Tiivistelmä

Väitöstutkimuksessani tutkin koltansaamen kielikontakteja. Tutkimus koostuu neljästä artikkelista, jotka valottavat koltansaamen kielikontakteja eri näkökulmista, sekä niitä yhdistävästä laajasta johdannosta, joka luo kokonaiskuvan muuttuvan kieliympäristön vaikutuksesta koltansaameen.

Ensimmäinen artikkeli Koltansaamen myönteiset ja kielteiset fokuspartikkelit käsittelee koltansaamen myönteisiä ja kielteisiä fokuspartikkeleita, niiden historiallista taustaa ja käytön muuttumista muuttuvassa kieliympäristössä. Tutkimus osoittaa, että koltansaamessa esiintyy runsaasti eri kielistä lainattuja fokuspartikkeleita, joiden käyttö on muuttunut kielikontaktien vaikutuksesta.

Toisessa artikkelissa Koltansaamen Näätämön murteen ja merisaamen välinen koodien sekoittuminen vuonna 1920 tutkin kahdelta kolttasaamelaiselta kerätyissä teksteissä esiintyvää koltansaamen ja merisaamen välistä koodiensekoitusta. Tutkimuksessa osoitan, että tekstit sisältävät kolme erillistä rekisteriä, joissa kielet yhdistyvät eri tavoin. Molempien puheessa esiintyy myös sanoja, joita voi pitää koltansaamen ja merisaamen hybridimuotoina.

Kolmas artikkeli The fourth-person verb forms in Skolt Saami kuvaa koltansaamen impersonaalista neljättä persoonaa ja sen käytön vaihtelua eri kieliympäristöissä. Lisäksi tutkimus valottaa myös monikon kolmannen persoonan käyttöä impersonaalina.

Neljännessä artikkelissa Russian loanwords in Skolt Saami luon yleiskatsauksen koltansaamen venäläisperäiseen lainasanastoon. Artikkelissa osoitan äänneopin avulla, että suurin osa venäläislainoista on saatu venäjän luoteismurteista 1600-luvun alun jälkeen. Äänneopin lisäksi tarkastelen lainojen adaptoimista koltansaameen sekä analysoin lainasanojen semantiikkaa. Esitän lisäksi noin 150 uutta venäläislainaa.

Väitöstutkimuksessani osoitan, että kielikontaktit ovat vaikuttaneet kaikkiin koltansaamen kielentasoihin. Ympäröivien saamelaiskielten vaikutus näkyy erityisesti äänneopissa, sillä saamelaiskielten välillä on levinnyt äänteenmuutoksia. Skandinaavin vaikutus rajautuu vain sanastoon, kun taas karjalasta, venäjästä ja suomesta on lainattu myös morfologiaa ja lauseoppia.

Õʹhtteǩieʹssemlååkk

Naggtõstuʹtǩǩummšastan tuʹtǩǩääm sääʹmǩiõl ǩiõllkontaaktid. Tuʹtǩǩummšest lie nellj artikkeeʹl, kook čuäjtâʹlle sääʹmǩiõl ǩiõllkontaaktid jeeʹres ǩiõččâmvueʹjjin, da veiddsõs õʹhtteǩeässamlååkk, kååʹtt õhttad artikkeeʹlid da oudd ceâlai vuäinalm mottjeei ǩiõllpirrõõzz vaikktõõzzâst sääʹmǩiõʹlle.

Vuõssmõs artikkel Koltansaamen myönteiset ja kielteiset fokuspartikkelit ǩiõttʼtââll sääʹmǩiõl miõttlõs da ǩiõldlaž fokuspartikkeeʹlid, tõõi historia da âânnmõõžž mottjummuž mottjeei ǩiõllpirrõõzzâst. Tuʹtǩǩummšest čuäʹjtam, što sääʹmǩiõlâst lie määŋgain ǩiõlin laiʹnnʼjum fokuspartikkeeʹl, kooi âânnmõš lij mottjam ǩiõllkontaakti diõtt.

Nuuʹbb artikkeeʹlest Koltansaamen Näätämön murteen ja merisaamen välinen koodien sekoittuminen vuonna 1920 tuʹtǩǩääm sääʹmǩiõl da miârrsääʹmǩiõl kõskksaž koodisieʹjjtõõzz kueiʹt säʹmmlast norrum teeʹkstin. Tuʹtǩǩummšest čuäʹjtam, što teeʹkstin lie koumm rekisteeʹr, kooin ǩiõl õhttâʹvve jeeʹres nalla. Kuhttui mainsteei ǩiõlâst lie nåkam sääʹn še, kooid vuäitt analysâʹstted sääʹmǩiõl da miârrsääʹmǩiõl kõskksâž hybridååʹblǩen.

Kuälmad artikkel The fourth-person verb forms in Skolt Saami kovvad sääʹmǩiõl impersonaalʼlaž neelljad persoon da tõn âânnmõõžž mottstõõllmõõžž jeeʹres ǩiõllpirrõõzzin. Lââʹssen tuʹtǩǩummuš čuäʹjat, što määŋgailååǥǥ kuälmad persoon ååʹblǩid še vuäitt ââʹnned impersonaalân.

Neelljad artikkeeʹlest Russian loanwords in Skolt Saami raajam takaivuäinalm sääʹmǩiõl ruõšš läinnsaaʹnin. Artikkeeʹlest čuäʹjtam jiõnnõkmäättain, što šuurmõs vueʹss ruõšš läinnsaaʹnin lij laiʹnnʼjum ruõšš reddviõstârsuõmin 1600-lååǥǥ aalǥ mâŋŋa. Jiõnnõkmäätt lââʹssen tuʹtǩǩääm saaʹni adaptâsttmõõžž da analysââstam saaʹni semantiikk. Čuäʹjtam še nuʹtt 150 ođđ läinnsääʹnned.

Naggtõstuʹtǩǩummšastan čuäʹjtam, što ǩiõllkontaakt lie vaikktam sääʹmǩiõl puk ǩiõlltaaʹzzid. Jeeʹres sääʹmǩiõli vaikktõs kuâsttai jeäʹrben jiõnnõkmäättast. Sääʹmǩiõli kõõskâst lie liâvvnam jiõnnõkmuttâz. Skandinaav lij vaikktam pâi sääʹmǩiõl sannõʹsse, leša kaʹrjjel-, ruõšš- da lääʹddǩiõlin leät laiʹnnʼjam saaʹni lââʹssen morfologia da ciâlkmäätt še.

Osajulkaisut / Original papers

Osajulkaisut eivät sisälly väitöskirjan elektroniseen versioon. / Original papers are not included in the electronic version of the dissertation.

1. Juutinen, M. (2019). Koltansaamen myönteiset ja kielteiset fokuspartikkelit. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Aikakauskirja, 2019(97), 75–107. https://doi.org/10.33340/susa.69127

   Rinnakkaistallennettu versio / Self-archived version

2. Juutinen, M. (2019). Koltansaamen Näätämön murteen ja merisaamen välinen koodien sekoittuminen vuonna 1920. Puhe ja kieli, (39)2, 165–185. https://doi.org/10.23997/pk.75742

   Rinnakkaistallennettu versio / Self-archived version

3. Juutinen, M.,& Ylikoski, J. (2023). The fourth-person verb forms in Skolt Saami. Manuscript submitted for publication.

4. Juutinen, M. (2022). Russian loanwords in Skolt Saami. Finnisch-Ugrische Forschungen, 67, 75–126. https://doi.org/10.33339/fuf.110737

   Rinnakkaistallennettu versio / Self-archived version