Abstract

Asbestosis is a common differential diagnostic dilemma in diagnostics of interstitial lung diseases (ILDs). Previous research on prognosis-associated factors in asbestosis has been sparse. Nowadays, pharmacological treatment of ILDs is evolving, and information of prognostic factors in asbestosis is thus important.

We investigated clinical features, lung function parameters and bronchoalveolar lavage (BAL) fluid findings as well as their association with survival in asbestosis patients treated in Oulu University Hospital during the years 1996–2015.

We observed that a high percentage of neutrophils (6.5%) was a typical BAL cell count in asbestosis patients. Smoking and BAL asbestos bodies (ABs) were associated with BAL cell profile. Non-smoking asbestosis patients had a high percentage of lymphocytes in BAL (25%). A high number of BAL ABs and low lymphocyte, high neutrophil and high eosinophil differential counts were associated with shortened patient survival.

Decreased diffusion capacity (DLCO) (65%) and restriction in spirometry were common changes in lung functions at the time of diagnosis of asbestosis. Risk predicting models, i.e., gender, age and physiologic variables (GAP) and composite physiologic index (CPI), in addition to DLCO, were useful in predicting survival in asbestosis. The median estimated survival in GAP stage I, II and III was 171, 50 and 21 months, respectively.

Asbestosis patients had several comorbidities. Almost all of the patients had pleural plaques (96%). The next most common comorbidities were coronary artery disease (67%) and chronic obstructive pulmonary disease (54%). Relatively common were also malignant diseases (36%). Median survival of the patients was about ten years (125 months) after the asbestosis diagnosis and the patients were on average 79 years at the time of death. The most common underlying cause of death was asbestosis/lung fibrosis (36%) and the most common immediate cause of death was pneumonia (38%). Coronary artery disease and lung cancer were both common causes of death (24% and 10%, respectively), and they both related to mortality in adjusted analyses.

The information of the clinical features of asbestosis observed in our study could be utilised in differential diagnostics of ILDs. Several novel factors were observed which may be useful in evaluating the prognosis of asbestosis patients.

Tiivistelmä

Asbestoosi on yleinen interstitiaalisten keuhkosairauksien erotusdiagnostiikassa huomioitava sairaus. Tutkimustieto asbestoosin ennusteeseen vaikuttavista tekijöistä on ollut vähäistä. Interstitiaalisten keuhkosairauksien lääkehoito kehittyy, minkä vuoksi tieto ennusteeseen vaikuttavista tekijöistä on tärkeää.

Tutkimme sairastuneiden ominaisuuksia, keuhkojen toimintakokeiden ja keuhkohuuhtelunestenäytteiden (BAL) tuloksia sekä niiden vaikutusta ennusteeseen asbestoosipotilailla, joita oli hoidettu Oulun yliopistollisessa sairaalassa vuosina 1996–2015.

Havaitsimme, että asbestoosipotilailla oli BAL:ssa suuri neutrofiilien osuus (6,5 %). Tupakointi ja BAL:n asbestikappaleiden määrä olivat yhteydessä BAL-soluerittelylöydökseen. Tupakoimattomilla asbestoosipotilailla oli BAL:ssa suuri lymfosyyttien osuus (25 %). Suuri asbestikappaleiden lukumäärä, pieni lymfosyyttien, suuri neutrofiilien ja suuri eosinofiilien osuus olivat yhteydessä lyhyempään elinaikaan.

Keuhkojen toimintakokeissa alentunut diffuusiokapasiteetti (65 %) ja spirometrian restriktio olivat tyypillisiä löydöksiä. Riskinarviomallit GAP (gender, age and physiologic variables) ja CPI (composite physiologic index) olivat diffuusiokapasiteetin lisäksi toimivia asbestoosipotilaiden ennusteen arvioimisessa. Keskimääräinen elinaika GAP-luokissa I, II ja III oli 171, 50 ja 21 kuukautta.

Asbestoosipotilailla oli tyypillisesti useita liitännäissairauksia. Lähes kaikilla potilailla havaittiin pleuraplakkeja (96 %). Sepelvaltimotauti (67 %) ja keuhkoahtaumatauti (54 %) olivat seuraavaksi yleisimmät liitännäissairaudet. Suhteellisen yleisiä liitännäissairauksia olivat myös syöpätaudit (36 %). Mediaanielinaika oli noin kymmenen vuotta (125 kuukautta) asbestoosidiagnoosin ajankohdan jälkeen ja potilaat olivat kuollessaan keskimäärin 79-vuotiaita. Yleisin peruskuolinsyy oli asbestoosi (36 %) ja yleisin välitön kuolinsyy keuhkokuume (38 %). Sepelvaltimotauti ja keuhkosyöpä olivat yleisiä kuolinsyitä (24 % ja 10 %), ja molemmat olivat yhteydessä kuolleisuuteen.

Tutkimuksessa saatiin asbestoosin kliinisistä löydöksistä uutta tietoa, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi interstitiaalisten keuhkosairauksien erotusdiagnostiikassa. Lisäksi tutkittiin ensimmäistä kertaa useiden kliinisten piirteiden yhteyttä asbestoosin ennusteeseen, ja havaitsimme niiden olevan toimivia tekijöitä ennusteen arvioinnissa.

Osajulkaisut / Original papers

Osajulkaisut eivät sisälly väitöskirjan elektroniseen versioon. / Original papers are not included in the electronic version of the dissertation.

1. Keskitalo, E., Varis, L., Bloigu, R., & Kaarteenaho, R. (2019). Bronchoalveolar cell differential count and the number of asbestos bodies correlate with survival in patients with asbestosis. Occupational and Environmental Medicine, 76(10), 765–771. https://doi.org/10.1136/oemed-2018-105606

2. Keskitalo, E., Salonen, J., Vähänikkilä, H., & Kaarteenaho, R. (2021). Survival of patients with asbestosis can be assessed by risk-predicting models. Occupational and Environmental Medicine, 78(7), 516–521. https://doi.org/10.1136/oemed-2020-106819

   Rinnakkaistallennettu versio / Self-archived version

3. Keskitalo, E., Salonen, J., Nurmi, H., Vähänikkilä, H., & Kaarteenaho, R. (2023). Comorbidities and causes of death of patients with asbestosis. Journal of Occupational & Environmental Medicine, 65(4), 349–353. https://doi.org/10.1097/JOM.0000000000002777

   Rinnakkaistallennettu versio / Self-archived version