Abstract

In this dissertation, early school leaving is seen as one possibility for general upper secondary school students. Formerly, it has been studied in Finnish secondary education mostly in the context of vocational education and as a risk for marginalized students. Although early school leaving is often considered to be manageable by guidance, it has not been studied in relation to guidance before.

The research was conducted in the context of the guidance organization provided by a municipality from the perspectives of both professionals and students. The theoretical basis lies on subject-scientific psychology. It considers that human activity and its conditions are mutually constituted and understands human activity through subjective reasons for actions. The analysis was conducted using the fabrics of grounds, the constant comparative method, and the subject-scientific concepts of agency.

The first sub-study focused on the conditions of guidance for early school leavers. In the professionals’ group discussions, the structures of the guidance system were seen as stable, partly stable but open to discussion, or flexible. In addition, expected outcomes of professionals’ activity appeared to be related to individual or collective student guidance, or interventions when the professionals were concerned about the student. The second sub-study focused on the professionals’ experiences in early school leaving. They seemed to relate to the students’ challenges of learning, social relations, school selection, and other life scenes. Furthermore, on the basis of professionals’ experiences, six common contradictions were identified in multiprofessional cooperation.

The third sub-study focused, in research discussions, on the challenges experienced by early school leavers and graduates who had had several difficulties in studying. The challenges were outlined from the perspectives of learning, conduct of everyday life, and life trajectory. In addition, their dialectics of agency were analyzed, and three ideal-type reason patterns were identified. The students’ agency appeared to be related to their ability to benefit from guidance. This dissertation concludes: 1) the different views of professionals and students on the challenges of studying, and 2) outlining the ways to support agency in general upper secondary studies.

Tiivistelmä

Opintojen keskeyttämiseen ajatellaan voitavan vaikuttaa ohjauksella. Suomessa toisen asteen koulutuksen keskeyttämistä on tutkittu kuitenkin lähinnä ammatillisen koulutuksen tai eri tavalla marginaaliin asetettujen opiskelijoiden näkökulmista, ei juurikaan suhteessa ohjaukseen.

Tässä artikkeliväitöskirjassani tutkin lukion keskeyttämistä mahdollisuutena sekä ammattilaisten että nuorten perspektiiveistä yhden kaupungin lukiolaisten ohjauksen toimintaympäristössä. Viitekehykseni on suomalaisessa ohjaustutkimuksessa vähän tunnettu subjektitieteellinen psykologia, jossa yksilön toimintaa katsotaan erottamattomana osana toiminnan olosuhteita ja olosuhteita sellaisina, millaisia mahdollisuuksia osalliset niissä näkevät. Keskeisin jäsentävä käsite on toimintaperuste. Aineiston olen analysoinut perustelumallien ja jatkuvan vertailun sekä subjektitieteellisen psykologian toimijuuden käsitteistön avulla.

Ensimmäisessä osatutkimuksessa tarkastelin keskeyttämistä harkitsevien lukiolaisten ohjaustyön olosuhteita ryhmäkeskusteluissa ohjaustyön ammattilaisten kanssa. Rakenteet näyttäytyivät joko pysyvinä, melko pysyvinä mutta keskusteltavissa olevina tai muuttuvina. Tarkastelin myös ammattilaisten odotettuja toiminnan tuloksia ohjaustyössä. Ne liittyivät yksilölliseen tai yhteisölliseen työhön tai huoliin puuttumiseen. Toisessa osatutkimuksessa tarkastelin ammattilaisten kokemuksia lukion keskeyttämisestä. Ne jäsentyivät haasteina suhteessa oppimiseen ja sosiaalisiin suhteisiin, lukion valintaan sekä muihin elämisen näyttämöihin. Tarkastelin myös ammattilaisten ohjaustyössä kokemia ristiriitoja. Löysin kuusi ammattilaisille yhteistä ristiriitaa monialaisessa yhteistyössä.

Kolmannessa osatutkimuksessa tarkastelin yksilökeskusteluissa lukion keskeyttäneiden ja keskeyttämistä harkinneiden lukiolaisten kanssa heidän opinnoissaan kokemia haasteita. Jäsensin niitä oppimisen, arkielämisen sujuvuuden ja elämisen liikeradan näkökulmista. Tarkastelin myös heidän toimijuuttaan toimijuuden jännitteiden avulla. Erotin kolme toimijatyyppiä, jotka olivat yhteydessä ohjaukseen osallistumiseen. Väitöskirjani tuloksina tarkastelen nuorten ja ammattilaisten erilaisia käsityksiä lukiokoulutuksen haasteista sekä toimijuuden tukemista lukiolaisten ohjaustyön tavoitteena, kun toimijuus ymmärretään osallisuutena.

Osajulkaisut / Original papers

Osajulkaisut eivät sisälly väitöskirjan elektroniseen versioon. / Original papers are not included in the electronic version of the dissertation.

1. Raetsaari, K., Suorsa, T., & Muukkonen, H. (2020). Ohjaustyön haasteena lukion keskeyttäminen: Ammattilaisten tulkintoja olosuhteista ja työnsä perusteista. Kasvatus, 51(1), 38–50.

   Rinnakkaistallennettu versio / Self-archived version

2. Raetsaari, K., Suorsa, T., Peltola, M., & Muukkonen, H. (2022). To intervene or not? Professionals’ relation to early school leaving in Finnish general upper secondary education. Nordic Psychology. Advance online publication. https://doi.org/10.1080/19012276.2022.2103726

3. Raetsaari, K., Suorsa, T., & Muukkonen, H. (2021). ”Lopettasko lukion?” Toimintaperusteet, toimijuuden jännitteet ja ohjaus lukiolaisten arjen haasteissa. Kasvatus, 52(3), 297–309. https://doi.org/10.33348/kvt.112562

   Rinnakkaistallennettu versio / Self-archived version