Abstract

Malocclusions have been found to impact oral health-related quality of life (OHRQoL), consisting of individuals’ physical, psychological, and social well-being and functioning. The associations of malocclusion and OHRQoL have been established among orthodontic patients. Most of the population-based studies have been conducted in children and adolescents, but there is a lack of knowledge on these associations in an adult population.

The aim of this study was to investigate the association of malocclusion and OHRQoL in a Finnish adult population. The study population (n = 1,964) is part of the Northern Finland Birth Cohort 1966 (NFBC1966), and the data has been collected as part of the 46-year-old follow-up study. Overjet, overbite, crossbite and scissor bite were registered in clinical examination, and malocclusion severity and aesthetic impairments were evaluated from digital 3D dental models with the Dental Health Component (DHC) and the Aesthetic Component (AC) of the Index of Orthodontic Treatment need (IOTN) and Peer Assessment Rating (PAR) index. OHRQoL was measured using standardized questionnaires, including the 14-item Oral Health Impact Profile (OHIP-14), and separate questions concerning satisfaction with occlusal function and dental aesthetics.

Malocclusions were found to have a negative impact on OHRQoL. Different malocclusion traits, malocclusion severity and aesthetic impairments were associated with different aspects of individuals’ well-being, and significant differences between genders were noticed. One third of the study population had normatively assessed great/very great orthodontic treatment need. The most severe malocclusions and aesthetic impairments were associated with lower OHRQoL. However, there was major individual variation in the perceived impacts, and most of the study population reported no or little OHRQoL impacts regardless of their malocclusion.

In conclusion, malocclusion was associated with OHRQoL in adults at population level. The associations depend on the measures used, and the subjective nature of the experienced OHRQoL needs to be emphasized.

Tiivistelmä

Purentavirheiden on havaittu vaikuttavan yksilön suunterveyteen liittyvään elämänlaatuun, joka koostuu fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista ja toiminnasta. Purentavirheiden ja elämänlaadun välinen yhteys on osoitettu aiemmin oikomishoitopotilailla. Suurin osa väestötutkimuksista on tehty lapsilla ja nuorilla, mutta purentavirheiden ja elämänlaadun yhteyksistä aikuispopulaatiossa on vasta vähän tutkimustietoa.

Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää purentavirheiden ja elämänlaadun välisiä yhteyksiä suomalaisessa aikuisväestössä. Tutkimuspopulaatio (n = 1,964) on osa Pohjois-Suomen Kohortti 1966 (NFBC1966) -hanketta, ja aineisto on kerätty 46-vuotisseurantatutkimuksen yhteydessä. Horisontaalinen ja vertikaalinen ylipurenta, ristipurenta ja saksipurenta rekisteröitiin kliinisen tutkimuksen yhteydessä, ja purentavirheen vaikeusaste ja hampaiston estetiikka arvioitiin hampaistojen digitaalisilta 3D-malleilta Index of Orthodontic Treatment Need- ja Peer Assessment Rating -indeksien avulla. Suunterveyteen liittyvän elämänlaadun mittaamiseen käytettiin standardoitua kyselykaavaketta, joka sisälsi Oral Health Impact Profile -mittarin sekä erilliset kysymykset koskien tyytyväisyyttä purennan toimintaan ja hampaiden estetiikkaan.

Purentavirheiden havaittiin vaikuttavan suunterveyteen liittyvään elämänlaatuun. Erilaisilla purentavirhetyypeillä, vaikeusasteilla ja hampaiston estetiikalla havaittiin olevan erilaisia vaikutuksia yksilön hyvinvointiin, ja eroa purentavirheiden vaikutuksissa elämänlaatuun havaittiin myös sukupuolten välillä. Yhdellä kolmasosalla tutkimuspopulaatiosta havaittiin suuri/erittäin suuri oikomishoidon tarve. Vaikeimmilla purentavirheillä ja esteettisillä ongelmilla näytti olevan eniten vaikutusta elämänlaatuun. Yksilöiden välillä havaittiin kuitenkin merkittävää vaihtelua, eikä suurin osa väestöstä kokenut purentavirheistään merkittävää haittaa.

Tämän tutkimuksen perusteella purentavirheet ovat yhteydessä suunterveyteen liittyvään elämänlaatuun myös aikuisväestössä. Purentavirheiden ja elämänlaadun väliset yhteydet riippuivat käytettävistä mittareista, mutta erityisesti on huomioitava elämänlaadun subjektiivinen luonne ja siitä johtuvat yksilölliset erot.

Osajulkaisut / Original papers

Osajulkaisut eivät sisälly väitöskirjan elektroniseen versioon. / Original papers are not included in the electronic version of the dissertation.

1. Silvola, A.-S., Närhi, L., Tolvanen, M., & Pirttiniemi, P. (2020). Gender-specific associations of malocclusion traits with oral health-related quality of life in a Finnish adult population. European Journal of Orthodontics, 42(3), 242–249. https://doi.org/10.1093/ejo/cjz026

2. Närhi, L., Tolvanen, M., Pirttiniemi, P., & Silvola, A.-S. (2022). Malocclusion severity and its associations with oral health-related quality of life in an adult population. European Journal of Orthodontics, 44(4), 377–384. https://doi.org/10.1093/ejo/cjab070

   Rinnakkaistallennettu versio / Self-archived version

3. Närhi, L., Mattila, M., Tolvanen, M., Pirttiniemi, P., & Silvola, A.-S. (2023). The associations of dental aesthetics, oral health-related quality of life and satisfaction with aesthetics in an adult population. European Journal of Orthodontics, 45(3), 287–294. https://doi.org/10.1093/ejo/cjac075

   Rinnakkaistallennettu versio / Self-archived version