University of Oulu

PAAVOLA-RUOTSALAINEN, Leila; KEMPPAINEN, Heta; LUOPAJÄRVI, Beda. Lapselle suunnatun puheen piirteet ja niiden yhteys sanaston kehitykseen 24 ja 30 kuukauden iässä. Puhe ja kieli, [S.l.], n. 1, p. 3-21, maalis. 2017. ISSN 1458-3410. Saatavilla: <https://journal.fi/pk/article/view/61122>. Lainattu: 01 syys. 2017. doi: https://doi.org/10.23997/pk.61122.

Lapselle suunnatun puheen piirteet ja niiden yhteys sanaston kehitykseen 24 ja 30 kuukauden iässä

Saved in:
Author: Paavola-Ruotsalainen, Leila1; Kemppainen, Heta2; Luopajärvi, Beda3
Organizations: 1Humanistinen tiedekunta / Logopedian tutkimusyksikkö ja Lapsenkielen tutkimuskeskus, Oulun yliopisto
2Kuntoutusyksikkö / Puheterapia, Kuopion kaupunki
3Etelä-Espoon lasten kuntoutuspalvelut, Espoon kaupunki
Format: article
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 1.2 MB)
Persistent link: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe201709018428
Language: English
Published: Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistys, 2017
Publish Date: 2017-09-01
Description:

Abstract

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin äitien ja 2-vuotiaiden lasten (N = 12) vapaita leikkitilanteita, joista analysoitiin lapselle suunnatun puheen piirteitä. Lapselle suunnatusta puheesta poimittiin responsiiviset ja ohjailevat ilmaukset sekä nimeämiset, laajennokset ja kielentämiset. Sen jälkeen tarkasteltiin kaikkien analysoitujen ilmaisutyyppien yhteyksiä toisiinsa. Lisäksi tutkittiin ilmaisutyyppien ja kahdessa ikäpisteessä, 24 ja 30 kuukauden iässä, mitatun lapsen sanaston tason välisiä yhteyksiä. Äitien ilmausten määrässä havaittiin paljon yksilöllistä vaihtelua. Ilmausten määrä korreloi positiivisesti responsiivisten ja kielentävien ilmausten määrään. Lisäksi responsiiviset ilmaukset korreloivat negatiivisesti sellaisten ohjailevien ilmausten kanssa, jotka suuntasivat lapsen huomiota uudelleen. Lapsen sanaston tason kannalta merkittävimmäksi äidin ilmaisutyypiksi nousivat laajennokset, joiden määrä korreloi positiivisesti myös responsiivisten ilmausten määrän kanssa. Nämä löydökset on hyvä huomioida puheterapeutin vastaanotolla, kun ohjataan puheen kehityksessä viivästyneen noin 2–3-vuotiaan lapsen vanhempia. Lapselle suunnatun puheen laadun ja sanaston kehityksen välistä yhteyttä on syytä tutkia lisää suuremmalla otoskoolla ja ottamalla huomioon vielä muitakin lapselle suunnatun puheen piirteitä.
see all

Series: Puhe ja kieli
ISSN: 1458-3410
ISSN-E: 2342-7213
ISSN-L: 1458-3410
Volume: 37
Issue: 1
Pages: 3 - 21
DOI: 10.23997/pk.61122
OADOI: https://oadoi.org/10.23997/pk.61122
Type of Publication: A1 Journal article – refereed
Field of Science: 6121 Languages
Subjects:
Copyright information: © Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistys ja kirjoittajat