University of Oulu

Jokio, J., Palmgren, H., Kaleva, S., Kanste, O., Kaakinen, P., & Pölkki, T. (2018). Naisyrittäjien työhyvinvointi. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 55(2). https://doi.org/10.23990/sa.70264

Naisyrittäjien työhyvinvointi

Saved in:
Author: Jokio, Jaana1; Palmgren, Helena2; Kaleva, Simo2;
Organizations: 1Lääketieteellinen tiedekunta, Oulun yliopisto
2Työterveyslaitos
3Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö, Lääketieteellinen tiedekunta, Oulun yliopisto
4Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto
5Oulun yliopistollinen sairaala
Format: article
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 0.1 MB)
Persistent link: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019082225148
Language: English
Published: Sosiaalilääketieteen yhdistys, 2018
Publish Date: 2018-10-27
Description:

Abstrakti

Artikkelissa kuvataan naisyrittäjien työhyvinvointia ja sen yhteyksiä työhyvinvointia ja liiketoimintaa tukevien palvelujen käyttöön. Tukipalveluina tarkastellaan työterveyshuolto- ja kuntoutuspalveluita sekä Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) tarjoamia koulutusrahoitus-, konsultointi- ja neuvontapalveluita. Tutkimusaineisto (n=128) kerättiin sähköisellä kyselyllä vuosina 2010–2011 naisyrittäjien työhyvinvoinnin ja liiketoimintaosaamisen sekä yrittäjien sijaisjärjestelmän kehittämishankkeessa Keski-Suomessa. Naisyrittäjien työhyvinvointia kuvaavien muuttujien ja tukipalveluiden käytön välisiä yhteyksiä ja niiden tilastollista merkitsevyyttä tarkasteltiin ristiintaulukoimalla ja Fisherin tarkalla testillä. Naisyrittäjät (84 %) olivat omistautuneita työlleen ja tarmokkaita työssään. Heitä kuormitti yleisimmin työn epävarmuus sekä työn keskeytykset ja kiire. Työnantajayrittäjät kokivat stressiä enemmän kuin yksinyrittäjät (p = 0,039). Työterveyshuoltopalvelujen kattavuus oli heikko erityisesti yksinyrittäjien (13 %) keskuudessa, ja kuntoutuspalveluja oli käyttänyt harva naisyrittäjä (11 %). ELY-keskuksen neuvonta- ja yrittäjien koulutuspalvelujen käyttö oli sen sijaan melko yleistä (44 %). Naisyrittäjien psykososiaalisista kuormitustekijöistä työn keskeytyksillä ja kiireellä oli yhteys yrityskohtaisten konsultointipalvelujen käyttöön (p = 0,024). Työn keskeytyksistä ja kiireestä kärsivät yksinyrittäjät olivat muita yleisemmin työterveyshuoltopalvelujen piirissä (p = 0,029). Työntekijöiden poissaoloista kuormittuneet työnantajayrittäjät olivat järjestäneet muita useammin työterveyshuoltopalvelut työntekijöilleen (p = 0,001). Tutkimuksen tulokset kertovat työterveyshuollon kapeasta roolista naisyrittäjien työhyvinvoinnin tukijana. Työterveyshuollon laajempi hyödyntäminen edellyttää palvelujen saatavuuden, hankinnan ja korvattavuuden kehittämistä. Jatkotutkimusta tarvitaan liiketoimintaa tukevien, yrityskohtaisten palvelujen merkityksestä naisyrittäjien työhyvinvoinnille.

see all

Series: Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti
ISSN: 0355-5097
ISSN-E: 2242-9298
ISSN-L: 0355-5097
Volume: 55
Issue: 2
Pages: 130 - 142
DOI: 10.23990/sa.70264
OADOI: https://oadoi.org/10.23990/sa.70264
Type of Publication: A1 Journal article – refereed
Field of Science: 3142 Public health care science, environmental and occupational health
Subjects:
Copyright information: Julkaistu tässä arkistossa kustantajan luvalla.