|
|
Olaus Sirman runojen vertailevaa luentaa : runojen poetiikka ja rakenne ympäröivien kulttuurien tekstien näkökulmasta |
|---|---|
| Author: | Kallio, Kati1,2; Valtonen, Taarna3; Jouste, Marko3 |
| Organizations: |
1Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2Helsingin yliopisto 3Oulun yliopisto |
| Format: | article |
| Version: | published version |
| Access: | open |
| Online Access: | PDF Full Text (PDF, 2 MB) |
| Persistent link: | http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019102534711 |
| Language: | Finnish |
| Published: |
Suomalais-ugrilainen seura,
2019
|
| Publish Date: | 2019-10-25 |
| Description: |
TiivistelmäVuonna 1673 Uppsalan yliopiston professori ja Ruotsin antikviteettikollegion assessori Johannes Schefferus julkaisi latinaksi kirjan Lapponia, joka sisältää kaksi Olaus Sirman antamaa runoa. Sirma oli Sodankylän alueella syntynyt saamelainen, Uppsalan yliopiston opiskelija ja myöhemmin pappismies Enontekiöllä. Sirman runojen luonteesta on kiistelty: ovatko ne yksilöllisiä taiteellisia luomuksia vai esimerkkejä tämän myöhemmin assimiloituneen saamelaisryhmän alkuperäisestä suullisen perinteen lajista? Dokumentoiko Sirma omaa suullista perinnettään, käytti tai muokkasi sitä kirjallisiin tarkoituksiin vai loiko hän jotain uutta? Yhdistäen kielitieteen, folkloristiikan ja etnomusikologian näkökulmia vertailemme runoanalyysin tuloksia 1600-luvun oppineisiin runousihanteisiin sekä myöhemmin tallentuneisiin lähikulttuurien suullisiin perinteisiin (saami, suomi, ruotsi, venäjä). Sirman kaksi runoa näyttävän kuuluvaan kahteen eri laulun lajiin tai tyyliin. Ensimmäinen runo on selvästi sidoksissa sekä suullisena että kirjallisena laajalti suosittuun riiimillisen parisäkeen malliin, mutta se ei jaa olennaisimpia 1600-luvun kirjallisen runouden ihanteita. Toisen runon rakentumisen logiikka vaihtelevine säerakenteineen taas on lähempänä esimerkiksi joitain myöhempiä kolttasaamelaisia leu’ddeja kuin kirjallisia malleja. see all
AbstractIn 1673, the university professor and assessor of the Swedish Antikvitetskollegium Johannes Schefferus published a Latin book Lapponia, which includes two poems given by Olaus Sirma, a Saami born in Sodankylä, student at the University of Uppsala, and, later, a clergyman in Enontekiö. The character of Sirma’s poems has been disputed: were these poems individual artistic creations or examples of an indigenous folklore genre of this later assimilated Saami group? Was Sirma documenting his own oral tradition, using and modifying it for literary purposes or creating something new? Combining perspectives from linguistics, folklore studies, and ethnomusicology, the article compares the results of detailed poetic analysis with 17th century learned poetics and with later oral poetics in nearby cultures (Saami, Finnic, Swedish, Russian). Two poems seem to represent two different song genres or styles. The first one, based on rhymed couplets, may be affected by the will to show this poetic scheme, popular in both oral and literary poetry of the time, applies also to Saami poetry, but the poem does not exhibit most essential characteristics and ideals of 17th century literary poetry. The versatile structural logic (ABC) of the second song is closer to later Skolt Sami leuʹdd-songs, Viena Karelian joiks and some other oral traditions than any literary traditions. see all
|
| Series: |
Suomalais-ugrilaisen seuran aikakauskirja |
| ISSN: | 0355-0214 |
| ISSN-E: | 1798-2987 |
| ISSN-L: | 0355-0214 |
| Volume: | 97 |
| Pages: | 109 - 152 |
| DOI: | 10.33340/susa.75266 |
| OADOI: | https://oadoi.org/10.33340/susa.75266 |
| Type of Publication: |
A1 Journal article – refereed |
| Field of Science: |
6121 Languages 6131 Theatre, dance, music, other performing arts 616 Other humanities |
| Subjects: | |
| Copyright information: |
© 2019 Kati Kallio, Taarna Valtonen & Marko Jouste and Suomalais-ugrilainen seura (Finno-Ugrian Society). Published in this repository with the kind permission of the publisher. |