University of Oulu

Lehto, U-S., Ojanen, M. & Turpeenniemi-Hujanen, T. (2020) Sosiaaliset verkostot ja vastasairastuneiden syöpäpotilaiden elämänlaatu. Duodecim 136(8): 936-946. https://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo15538.pdf

Sosiaaliset verkostot ja vastasairastuneiden syöpäpotilaiden elämänlaatu

Saved in:
Author: Lehto, Ulla-Sisko1; Ojanen, Markku2; Turpeenniemi-Hujanen, Taina3,4
Organizations: 1Kansanterveyden arviointi ja ennakointi (KERE) -yksikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
2Psykologia, yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Tampereen yliopisto
3OYS, syöpätautien ja hematologian vastuualue
4Syövän ja translationaalisen lääketieteen tutkimusyksikkö, Medical Research Center Oulu, Oulun yliopisto
Format: article
Version: published version
Access: embargoed
Persistent link: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2020093076228
Language: Finnish
Published: Suomalainen lääkäriseura Duodecim, 2020
Publish Date: 2021-04-16
Description:

Tiivistelmä

Johdanto: Sosiaaliset verkostot ovat tärkeitä hyvinvointiresursseja. Tutkimme vastasairastuneiden syöpäpotilaiden sosiaalisten verkostojen yhteyttä heidän elämänlaatuunsa.

Menetelmät: Mittasimme Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) syöpätautien klinikkaan hoitoon tulleiden 224 rintasyöpä- ja 150 eturauhassyöpäpotilaan sosiaalisia verkostoja (puoliso, perhe, omaiset, ystävät, tuttavat, muut syöpäpotilaat, hoitohenkilökunta, työyhteisöjen jäsenet, osallistuminen harrastus- tai järjestötoimintaan) 2–5 kuukautta diagnoosin jälkeen. Kysyimme, keille potilaat olivat kertoneet syövästään ja mittasimme heidän terveyteensä liittyvää elämänlaatuaan.

Tuloksett: Potilailla oli yleensä runsaasti ihmissuhteita, ja he olivat kertoneet näille syövästään. Lähiverkostojen olemassaolo ja henkilömäärä (puoliso, aikuiset lapset, rintasyöpäpotilailla myös ystävät) olivat yhteydessä huonompaan hyvinvointiin. Sen sijaan tätä kaukaisemmat ihmissuhteet (lasten puolisot, puolison vanhemmat, kaukaisemmat sukulaiset ja muut verkostot, eturauhassyöpäpotilailla myös ystävät) olivat yhteydessä parempaan hyvinvointiin.

Päätelmät:. Lähiverkostojen yhteys huonompaan hyvinvointiin saattaa selittyä sillä, että vastasairastuneiden syöpäpotilaiden hyvinvointia kuormittaa huoli läheisimpien hyvinvoinnista.

see all

Abstract

Background: Social relationships are important resources for health and well-being. These are derived from an individual’s social environment and comprise of social interactions between persons. Social resources have been investigated as social networks, social support, and social capital. Social networks act as sources of social support and are the origins of social capital. Social networks consist of social ties between individuals and groups. We explored newly diagnosed cancer patients’ social networks and investigated their association with the patients’ well-being.

Methods: We evaluated breast cancer (n=224) and prostate cancer (n=150) patients’ social networks (existence and person numbers) in the following subnetworks: spouse/partner; family; close relatives, close friends; acquaintances; others with cancer; work community; health professionals; participation (religious, hobby, civic participation) at 2–5 months after diagnosis, and whether they had discussed their cancer with these ties. We measured health-related quality of life and depressive symptoms of the patients and investigated the predictors of these with multivariate analyses.

Results: The patients had usually multiple social relationships and had told them about their cancer. Contrary to what had been expected, the strongest ties (spouse/partner and adult children, in breast cancer also friends) were associated with poorer well-being. However, weak ties (spouses of adult children, spouse’s parents, more distant relatives, and extensive social contacts (in breast cancer patients also participation and in prostate cancer patients also friends) predicted better well-being.

Conclusions: The association between social networks and well-being depended on the strength of the social subnetwork. Contrary to theories on social support, the strongest ties, i.e., the next of kin, predicted poorer wellbeing. Only weak ties acted as well-being resources. Because of acting as caregivers or worrying about wellbeing of their loved ones, patients with strong social ties may be more burdened and may thus need extra attention.

see all

Series: Duodecim. Lääketieteellinen aikakauskirja
ISSN: 0012-7183
ISSN-E: 2242-3281
ISSN-L: 0012-7183
Volume: 136
Issue: 8
Pages: 936 - 946
Type of Publication: A1 Journal article – refereed
Field of Science: 3122 Cancers
Subjects:
Funding: Kiitämme Syöpäsäätiötä, Pohjois-Suomen Syöpäyhdistys ry:tä, Signe ja Ane Gyllenbergin säätiötä ja Pohjois-Suomen terveydenhuollon tukisäätiön (Terttu-säätiö) Väisäsen rahastoa tälle tutkimushankkeelle myönnetystä apuraharahoituksesta.
Copyright information: © 2020 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim.