University of Oulu

Mäntylä, E. (2020). Uskallakin kommentoida tähän: VIMPkin-alkuinen uhkauskonstruktio. Virittäjä, 124(4). https://doi.org/10.23982/vir.74221

Uskallakin kommentoida tähän : VIMPkin-alkuinen uhkauskonstruktio

Saved in:
Author: Mäntylä, Eveliina1
Organizations: 1Oulun yliopisto
Format: article
Version: published version
Access: embargoed
Persistent link: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe202101192125
Language: Finnish
Published: Kotikielen seura, 2020
Publish Date: 2021-12-18
Description:

Abstrakti

Artikkelissa tarkastellaan imperatiivimuotoisen verbin VIMP ja kin-partikkelin aloittamaa lausetta kielteisyyttä ilmaisevana konstruktiona, uhkauskonstruktiona. Tarkastelunäkökulma kytkeytyy konstruktiokieliopin ja kognitiivisen kieliopin teoreettiseen kehykseen. Artikkelissa esitellään sitä, miten konstruktion mukaiset ilmaukset implikoivat kuvaamansa asiaintilan taustalla häilyvää uhkaa (teekin työsi kunnolla ’jos et tee, tapahtuu jotain ikävää’), sekä sitä, milloin konstruktion mukainen ilmaus voi myönteisestä verbimuodostaan huolimatta vastata funktioltaan kieltoverbillistä ilmausta (uskallakin tulla ’älä tule’). Artikkelissa esitetyt havainnot perustuvat Kieli­pankin Suomi24-korpuksesta kerättyyn aineistoon, joka sisältää 260 konstruktion mukaista tapausta.

Uhkauskonstruktio alkaa uhkaa implikoivalla VIMPkin-alkuisella lauseella, jota voi seurata motivoiva jatkolause. Tämä mahdollinen jatkolause spesifioi uhan, joko toivotun toiminnan toteutumattomuudesta (teekin se tai sinun käy huonosti) tai ei-toivottavan toiminnan toteutumisesta aiheutuvat ikävät seuraukset (uskallakin tulla niin sinun käy huonosti). Uhkauskonstruktion esiintymät jaetaankin kahteen varianttiin: toivottavaa toimintaa kuvaavaan ja ei-toivottavaa toimintaa kuvaavaan.

Artikkelissa käsitellään myös konstruktioon kuuluvan imperatiivimuotoisen verbin variaatiota, verbiin liittyvää kin-partikkelia sekä verbin imperatiivimodusta. Analyysi osoittaa, että muistaa on tutkitussa aineistossa selvästi yleisin imperatiivi­muotoinen verbi konstruktion toivottavaa toimintaa kuvaavan variantin esiintymissä, kun taas uskaltaa ja yrittää ovat tyypillisiä ei-toivottavaa toimintaa kuvaavissa esiintymissä. Molemmissa konstruktion varianteissa verbiin liittyvä kin-partikkeli jyrkentää ilmauksen affektista sävyä ja tekee motivoivasta jatkolauseesta odotuksenmukaisemman. Erityisesti ei-toivottavaa toimintaa kuvaavassa variantissa kin-partikkeli on merkittävä, sillä ilman sitä esimerkiksi uskaltaa-verbin kuvaama toiminta olisi tulkittava toivottavaksi (uskalla tulla ’tule’). Myös erilaiset ironiaa luovat elementit voivat vaikuttaa kuvatun toiminnan toivottavuuteen. Imperatiivimodus ja direktiivisyys vaikuttavat puolestaan konstruktion modaalisuuteen, ja uhkauskonstruktion voikin yleisesti ottaen katsoa muodostavan modaalisen ja kieltohakuisille aineksille suotuisan kontekstin.

see all

Abstract

Uskallakin kommentoida tähän ‘Do not dare to comment on this’: The threat construction beginning with VIMPkin

This article deals with Finnish expressions beginning with the positive imperative verb form VIMP and the enclitic particle -kin. The article examines these expressions as an established coalescence of form and meaning, as a “threat construction”, within the framework of construction grammar and cognitive grammar. The aim of the article is to present how this construction expresses threat (Teekin se, tai... ‘Do that, or...’) and undesired action (Uskallakin tulla ‘Do not dare to come’) despite the grammatically positive form of the verb. The findings are based on a corpus of 260 Internet forum examples collected from the Suomi24 corpus.

The article presents the structure of the threat construction. In the threat construction, the clause including VIMPkin is often followed by a motivating clause that specifies the threat that the construction implies. This clause presents either an undesired option (Teekin se tai sinun käy huonosti ‘Do that or you’ll be sorry’ ) or the undesired consequences (Uskallakin tulla, niin sinun käy huonosti ‘Dare to come and you’ll be sorry’) of the action the imperative-form verb presents. Based on the desirability of the action described by the imperative­form verb, the incidences of the threat construction can thus be divided into two groups: a variant describing a desired action (threat as an option) and a variant describing undesired action (threat as a consequence).

The writer also draws attention to verb variation, the -kin particle, and the use of the imperative form in the construction. The quality of the imperative-form verb varies depending on the threat construction variants, e.g. muistaa ‘to remember’ is the most typical verb in the variant presenting desired action whereas the verbs uskaltaa ‘to dare’ and yrittää ‘to try’ are common in the occurrences of the variant presenting undesired action. The -kin particle is also an essential part of the threat construction because it implicates options making the motivating clause more expected and, especially, because the action of uskaltaa or yrittää cannot be construed as undesired without it (Uskalla olla oma itsesi ‘Dare to be yourself’). However, ironical elements are also remarkable when examined, if the action the verb VIMPkin describes is desired or not. In addition, the use of the imperative makes the expression more modal by implying that the action might not happen without giving an imperative directive. Overall, the threat construction can be viewed as creating a modal and suitable context for negative polarity elements.

see all

Series: Virittäjä. Kotikielen seuran aikakauslehti
ISSN: 0042-6806
ISSN-E: 2242-8828
ISSN-L: 0042-6806
Volume: 124
Issue: 4
Pages: 501 - 528
DOI: 10.23982/vir.74221
OADOI: https://oadoi.org/10.23982/vir.74221
Type of Publication: A1 Journal article – refereed
Field of Science: 6121 Languages
Subjects:
Copyright information: © 2020 Eveliina Mäntylä ja Kotikielen seura.