University of Oulu

Laukka, E., Gluschkoff, K., Kaihlanen, A.-M., Suvisaari, J., Kärkkäinen, J., Vorma, H., & Heponiemi, T. (2021). Muutos psykiatristen avohoitokäyntien toteutuksessa ja johtajien kokemukset etäasiointia estävistä ja edistävistä tekijöistä COVID-19 aikakaudella . Finnish Journal of EHealth and EWelfare, 13(1), 49–62. https://doi.org/10.23996/fjhw.98228

Muutos psykiatristen avohoitokäyntien toteutuksessa ja johtajien kokemukset etäasiointia estävistä ja edistävistä tekijöistä COVID-19 aikakaudella

Saved in:
Author: Laukka, Elina1,2; Gluschkoff, Kia1,3; Kaihlanen, Anu-Marja1;
Organizations: 1Sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimusyksikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki
2Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto, Oulu
3Psykologian ja logopedian osasto, Helsingin yliopisto, Helsinki
4Mielenterveysyksikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki
5Reformit-yksikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki
6Palvelujärjestelmäyksikkö, Sosiaali- ja terveys-ministeriö, Helsinki
Format: article
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 0.3 MB)
Persistent link: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe202103036399
Language: Finnish
Published: Finnish Social and Health Informatics Association, 2021
Publish Date: 2021-03-03
Description:

Tiivistelmä

Psykiatrisia avohoidon palveluita on digitalisoitu aktiivisesti jo ennen koronavirusepidemiaa, mutta varsinkin epidemian käynnistymisen jälkeen etäasioinnin merkitys on kasvanut. Tämän poikkileikkaustutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kuinka koronaepidemia on vaikuttanut psykiatristen avohoitokäyntien toteutusmuotoon ja kuvailla psykiatristen erikoissairaanhoidon palveluiden johtajien kokemuksia etäasioimisesta. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää psykiatristen avohoitopalveluiden arvioinnissa sekä kehittämisessä sekä jatkotutkimuksessa.

Kyselyaineisto kerättiin osana COVID-19 tilannekuvaseurantaa sähköisellä kyselylomakkeella koronaepidemian käynnistymisen jälkeen toukokuussa 2020. Kyselyssä oli sekä strukturoituja että avoimia kysymyksiä. Kyselyyn vastasi 39 aikuispsykiatrian, nuorisopsykiatrian ja lasten psykiatrian toimialojen esimiestä ja johtajaa 19 eri sairaanhoitopiiristä. Kvantitatiiviset kysymykset avohoitokäyntien toteutusmuotojen määrästä raportoitiin prosenttiosuuksina ja avointen kysymysten vastaukset analysointiin induktiivisella sisällönanalyysillä.

Tulosten perusteella etäasioinnin suhteellinen osuus kaikista asiointitavoista kasvoi voimakkaasti koronaepidemian käynnistymisen jälkeen. Psykiatrisista avohoitokäynneistä toteutettiin puhelimitse tai etäyhteydellä tammikuussa 9% ja toukokuussa 48% (39 prosenttiyksikön kasvu). Etäasiointia haastoivat välineiden riittämättömyys ja toimimattomat ohjelmat, asiakkaiden puuttuvat laitteet, yhteydet ja tilat, etäasioinnin soveltumattomuus kaikkeen toimintaan, ammattihenkilöiden ja asiakkaiden negatiivinen asennoituminen, riittämätön osaaminen etäasioinnin käyttöön ja organisatoriset ongelmat. Etäasiointia edistivät asiakkaiden ja ammattihenkilöiden myönteinen asenne ja ilmapiiri, koronaepidemian aiheuttama tarve etäasioinnille, etäasioinnin soveltuvuus ja tuttuus psykiatrisissa avohoitopalveluissa, asiakkaiden aikaisempi tuntemus, pitkät välimatkat, toimivat etäverkostot ja ajansäästö, toimiva tekniikka, ohjelmistot ja välineet sekä riittävä tuki.

Etäasiointi on mahdollistanut epidemiatilanteessa psykiatristen avohoitopalveluiden tarjoamisen niille asiakkaille, joille etäasiointi soveltuu ja jotka kykenevät etäasiointiin. Etäasioinnin merkitys koronaepidemian aikana on ollut tärkeä, mutta etäasioinnin lisäksi on tärkeää innovoida ratkaisuja, kuinka psykiatrisia avohoitopalveluita voitaisiin toteuttaa niille asiakkaille, joille etäasiointi ei syystä tai toisesta sovellu.

see all

Abstract

Psychiatric outpatient care has been actively digitalized even before the COVID-19 outbreak. However, COVID-19 has increased the adoption of digital and remote health services. The aim of this cross-sectional study was to examine whether COVID-19 has impacted on the form of psychiatric outpatient services and describe psychiatric healthcare leaders’ experiences of digital and remote services. The results of this study can be used to evaluate and develop psychiatric outpatient services and to facilitate further research.

The data was collected through an online survey after the COVID-19 outbreak in May 2020. The questionnaire contained structured and open-ended questions. A total of 39 adult psychiatric, youth psychiatric and pediatric psychiatric service leaders answered the survey from 19 different health care districts. Quantitative questions about the forms of psychiatric outpatient services were reported using percentages, whereas open-ended questions were analyzed using inductive content analysis.

The results showed that the relative amount of digital and remote services increased after the COVID-19 outbreak. Of the psychiatric outpatient visits, 9 % were conducted using phone or remote access in January and 48 % in May (rose by 39 percentage units). The challenges for using remote services were related to the lack of IT equipment and inoperative programs, customers’ lack of devices, connections and room, remote services’ unsuitability for all operations, negative attitude of professionals and customers, insufficient IT knowledge, and organizational problems. The supporters of remote service usage were related to customers’ and professionals’ positive attitude and atmosphere, the necessity for the remote services caused by the COVID-19, suitability and familiarity of remote services in psychiatry, familiarity of the customers, long distances, well-functioning remote networks and time savings, functional technology, programs and devices, and sufficient support.

Digital and remote services have enabled psychiatric outpatient services to those patients for whom they are suitable and who can use them. The importance of digital and remote services in the era of COVID-19 epidemic has been important, but it is important to innovate other solutions to those patients who are not able to use digital or remote services for any reason.

see all

Series: Finnish Journal of eHealth and eWelfare
ISSN: 1798-0798
ISSN-E: 1798-0798
ISSN-L: 1798-0798
Volume: 13
Issue: 1
Pages: 49 - 62
DOI: 10.23996/fjhw.98228
OADOI: https://oadoi.org/10.23996/fjhw.98228
Type of Publication: A1 Journal article – refereed
Field of Science: 3141 Health care science
Subjects:
Funding: Tutkimus tehtiin osana DigiIN –hanketta, jota tuki Strategisen tutkimuksen neuvosto [päätösnumero 327145] sekä Valtion lisätalousarviossa Covid 19 -tutkimukseen osoitettu THL:n koordinoima rahoitus.
Copyright information: © 2021 Finnish Journal of eHealth and eWelfare. This work is licensed under a Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivatives 4.0 International License.
  https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/