University of Oulu

Toivanen, Minna; Känsälä, Marja; Kalliomäki-Levanto, Tiina; Kauppi, Maarit; Tuomivaara, Seppo; Yli-Kaitala, Kirsi; Suorsa, Teemu (2021) Onnekkaat sattumat ja psykologinen turvallisuus uudistumisen lähteinä työpaikoilla. ss. 147. Työterveyslaitos, Helsinki. http://urn.fi/URN:ISBN:9789522619518

Onnekkaat sattumat ja psykologinen turvallisuus uudistumisen lähteinä työpaikoilla

Saved in:
Author: Toivanen, Minna1; Känsälä, Marja1; Kalliomäki-Levanto, Tiina1;
Organizations: 1Työterveyslaitos
2Oulun yliopisto
Format: report
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 2.3 MB)
Persistent link: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2021062439993
Language: Finnish
Published: Työterveyslaitos, 2021
Publish Date: 2021-06-24
Description:

Tiivistelmä

Jotta organisaatio säilyisi elinvoimaisena, sen täytyy aika ajoin uudistua. Asiantuntijatyössä uudistukset ja luovat ratkaisut voivat syntyä yhteensattumien kautta.

Millaisia onnekkaita sattumia ja sattuman paikkoja asiantuntijatyöpaikoilla on tunnistettavissa? Mitä voi syntyä sattuman seurauksena? Missä määrin onnekkaat sattumat liittyvät yksilön toimintatapaan ja missä määrin organisaatiokulttuuriin? Entä miltä näyttää tilanne Suomessa sattumaherkän työympäristön ja psykologisen turvallisuuden osalta? Tässä julkaisussa etsitään vastauksia muun muassa näihin kysymyksiin.

Julkaisu pohjautuu Työsuojelurahaston rahoittamaan Yhteensattumia-tutkimushankkeeseen (2018–2021), jossa tuotettiin tuoretta tietoa yhteensattumista ja niiden hyödyntämisestä (serendipisyys), sekä psykologisesta turvallisuudesta ja sen vahvistamisesta asiantuntijatyössä. Tämä tieto tukee työpaikkojen valmiuksia tarttua sattuman tuomiin mahdollisuuksiin, jakaa ideoita ja ongelmia sekä suunnata katse uuden äärelle.

Tutkimus kohdistui asiantuntijatyötä tekeviin palkansaajiin, heidän esimiehiinsä sekä hr-ammattilaisiin. Tutkimus pohjautui sekä määrällisiin että laadullisiin aineistoihin, joita olivat: neljältä asiantuntijatyöpaikalta kerätty haastattelu- (N= 49) ja työpaja-aineisto (N= n. 270) sekä kahden ammattiliiton jäsenille toteutetut Yhteensattumia-kyselyt (N= 1 290). Lisäksi hyödynnettiin vuoden 2018 työolotutkimusta, jonka pohjalta kartoitettiin sattumaherkkää työympäristöä, psykologisen turvallisuuden tilaa ja kehitystä sekä psykologisen turvallisuuden yhteyttä uudistavaan toimintaan.

Tutkimus osoitti, että serendipisyyskokemukset eli onnekkaat sattumat ovat varsin tavallisia asiantuntijatyössä, Yhteensattumia-kyselyn vastaajista yli puolet (54 %) arvioi kohtaavansa työssään usein hyödyllistä tietoa, ideoita tai asioita, joita ei sinänsä ollut etsimässä. Naisilla nämä kokemukset olivat tavallisempia kuin miehillä.

Onnekkaita sattumia tapahtui erityisesti omalla työpaikalla, työtä tehdessä tai työpaikan epämuodollisissa kohtaamisissa. Myös työpaikan ulkopuoliset tapahtumat ja tapaamiset sekä koulutukset olivat merkittäviä onnekkaiden löytöjen paikkoja. Kaikkiaan sosiaalinen vuorovaikutus ja ihmisten kasvokkainen kohtaaminen näyttivät olevan keskeisimpiä serendipisyyskokemusten lähteitä asiantuntijatyössä. Toisaalta mahdollisuus pysähtyä tai hiljentää vauhtia oli läsnä monessa sattumaesimerkissämme. Ihminen esimerkiksi odotti kahvia kahviautomaatilla ja sattui kuulemaan jotakin merkittävää. Pysähtyneisyyden tilaan liittyivät myös yllättävät oivallukset esimerkiksi koiralenkillä tai muissa vapaa-ajan askareissa. Onnekkaat löydöt eivät mahtuneet kiireiseen työpäivään.

Työn digitaalisuus ei sen sijaan noussut niin vahvasti esiin serendipisyyskokemusten ympäristönä kuin olimme olettaneet. Aineistossamme sosiaalisen median käyttö oli yhteydessä onnekkaisiin sattumiin, ja kolmannes (33 %) kyselyymme vastanneista asiantuntijoista arvioi usein klikkaavansa verkossa tuloksia, jotka eivät liittyneet alkuperäiseen tehtävään. Identifioimistamme sattumaesimerkeistä kuitenkin vain 13 % tapahtui digitaalisessa ympäristössä.

Serendipisyys voi olla osana niin suurissa kuin pienissäkin ratkaisuissa, ideoissa, uudistuksissa ja keksinnöissä. Serendipisyyskokemuksessa hyöty voi aktualisoitua nopeasti asiantuntijalle itselleen, esimerkiksi oma työ voi sujuvoitua uuden sattumalta havaitun oivalluksen tai kikan myötä. Toisinaan taas onnekkaasta sattumasta voi hyötyä koko organisaatio pidemmällä aikaperspektiivillä, jos tuo sattuma esimerkiksi johtaa uuden merkittävän asiakkaan luo tai jos kyseessä on esimerkiksi uusi tuoteidea. Tyypillisimpiä yhteensattumien tuottamia hyötyjä olivat työhön liittyvät uudet tai hyödylliset ideat, tuotokset toimintatavat tai ratkaisut. Muita usein esiin tuotuja hyötyjä olivat hyödyllinen tieto tai tapahtuma, uusi työpaikka tai rooli, materiaali, väline tai kontakti.

Onnekkaat sattumat olivat selvästi yhteydessä yksilön uudistavaan toimintatapaan. Yksilö kohtaa yllättäviä ärsykkeitä, ideoita, kuvia, tekstejä tai esineitä ympäristössään, mutta missä määrin niillä on arvoa ja tartutaanko niihin, vaihtelee yksilöstä toiseen. Vaikka siis serendipisyyskokemusten perusta on yllätyksellisyys ja ennakoimattomuus, nämä kokemukset eivät ole yleensä täysin sattumanvaraisia. Ennakoimattoman luonteensa vuoksi serendipisyyttä ei voi hallita, mutta sitä voi opetella ja ruokkia. Voi opetella altistamaan itsensä mahdollisille sattumille, olla avoimena uusille asioille, hakeutua uusiin tilanteisiin tai uusien ihmisten pariin, tai pysähtyä tietoisesti tarkastelemaan omaa työympäristöä uusin silmin.

Serendipisyys on yksilökokemus, mutta työpaikalla siihen liittyy vahvasti työpaikan organisaatiokulttuuri. Työpaikka voi luoda otolliset olosuhteet, esimerkiksi antaa aikaa ja luoda tiloja uuden kohtaamiselle ja hyödyntämiselle. Lisäksi analyysimme kertoivat, että psykologinen turvallisuus on hyvä maaperä uudistuksille, kuten aloitteiden tekemiselle ja uusien ideoiden soveltamiselle työpaikoilla. Psykologisen turvallisuuden luomisessa keskeisinä henkilöinä ovat esihenkilöt ja ryhmien vetäjät, mutta myös jokaisella työntekijällä on tärkeä rooli psykologisen turvallisuuden edistämisessä ja ylläpitämisessä.

Hierarkkinen, ylhäältä johdettu organisaatio oli tulostemme mukaan huonompi alusta psykologiselle turvallisuudelle ja luovuuden hyödyntämiselle. Vastaavasti, jos asiantuntija itse koki olevansa aktiivinen toimija uudistuksessa, näyttäytyi uudistaminen yleensä varsin myönteisessä valossa. Jotta uudistukset otetaan omaksi ja työpaikan luovuus saadaan kattavasti käyttöön, tarvitaan vuoropuhelua ja työntekijöille osallisuuden mahdollisuuksia. Jotta uuteen voidaan sitoutua, tulisi uusien ratkaisujen olla ainakin jollakin tapaa yhteisesti sovittuja.

Tutkimustoiminnan pohjalta hankkeessa kehitettiin Pelotta työssä -digiopas, johon on koottu tietoa psykologisesta turvallisuudesta ja sen edistämisestä työyhteisössä, myös etätyössä. Julkaisun lopussa on kuvattu tiiviisti oppaan keskeisiä sisältöjä. Näin hanke tuotoksineen toivottavasti osaltaan tukee työpaikkojen käytäntöjä ja luo parempia edellytyksiä uutta luovalle asiantuntijatyölle.

see all

ISBN: 978-952-261-951-8
Pages: 1 - 147
Type of Publication: D4 Published development or research report or study
Field of Science: 5141 Sociology
515 Psychology
516 Educational sciences
520 Other social sciences
Subjects:
Funding: Hanke on toteutettu Työsuojelurahaston tuella.
Copyright information: © 2021 Työterveyslaitos ja kirjoittajat. Tämän teoksen osittainenkin kopiointi on tekijänoikeuslain (404/61, siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen) mukaisesti kielletty ilman asianmukaista lupaa. https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/.
  https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/