University of Oulu

Frick, M., Loukusa, S., Dindar, K. ., Mäkinen, L., Mattila, M.-L., Ebeling, H., & Hurtig, T. (2021). Miten autismikirjon henkilöt ja verrokit kuvailevat ja esittävät toisen henkilön ajatuksia?. Puhe Ja Kieli, 41(1), 23–41. https://doi.org/10.23997/pk.107690

Miten autismikirjon henkilöt ja verrokit kuvailevat ja esittävät toisen henkilön ajatuksia?

Saved in:
Author: Frick, Maria1; Loukusa, Soile2; Dindar, Katja2;
Organizations: 1Kielten ja kirjallisuuden tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto
2Logopedian tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto
3PEDEGO-tutkimusyksikkö, Lääketieteellinen tiedekunta, Oulun yliopisto ja Lastenpsykiatrian vastuualue, Oulun yliopistollinen sairaala
4Neurotieteen tutkimusyksikkö, PEDEGO-tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto ja Lastenpsykiatrian vastuualue, Oulun yliopistollinen sairaala
Format: article
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 0.3 MB)
Persistent link: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2021101951599
Language: Finnish
Published: Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistys, 2021
Publish Date: 2021-10-19
Description:

Abstrakti

Tarkastelemme referointikeinoja, joita aikuiset autismikirjon henkilöt ja verrokit käyttävät puhuessaan toisen henkilön ajatuksista. Aineisto on kerätty tutkimustilanteessa, jossa tutkittavia pyydetään kertomaan, mitä videolla nähty henkilö voisi ajatella. Tässä tutkimuksessa referointikeinot on luokiteltu kuvaileviksi ja esittäviksi sen mukaan, pysyykö vuoron näkökulma eli deonttinen origo meneillään olevassa puhetilanteessa vai siirtyykö se referoitavaan puhetilanteeseen. Tutkimus osoittaa, että autismikirjon henkilöiden ja verrokkien referointikeinot ovat pääosin samankaltaisia, joskin verrokkiryhmän edustajien vastauksissa on hieman enemmän kuvailua ja autismikirjon henkilöillä esitystä. Kaksi tutkittavaa autismikirjon henkilöä käyttää myös ns. paljaita esityksiä, jotka eivät sisällä lainkaan sellaisia deonttisia markkereita, jotka sitoisivat sanotun meneillä olevaan puhetilanteeseen. Tällainen referointi on suomenkielisessä puheessa melko harvinaista, ja katsomme sen mahdollisesti kuvastavan yksittäisten autismikirjon henkilöiden erilaista tapaa hahmottaa tai käsitellä puhetilanteen osallistumiskehikkoa.

see all

Abstract

This paper examines participants’ responses to questions regarding the thoughts of another person. The data is drawn from semi-structured interviews with 56 young adults, 26 of whom have been diagnosed with autism spectrum disorder. The interviews are in Finnish. The focus of this study is on linguistic means used by the participants in a task in which they are asked to watch a video clip and then tell what one of the characters is thinking. A common type of response to the latter question is an assertion, such as noo (.) se oli selvästi kiinnostunu siitä (2.0) kurssista ja (.) siitä mitä siellä tehdään ja ’well, she was clearly interested in the course and what it’s all about and’, which names the thought (e.g., kiinnostunu ‘interested’). The responses also include demonstrations, such as kuulostaapa tosi hauskalta kurssilta haluanpa itsekin mukaan sinne ‘That sounds like a fun course. I think I’d like to join.’ The study shows that individuals on the autism spectrum and control group members use similar linguistic means in their reported speech utterances.

Most demonstrations in the data are combined with an assertion or other markers that show a deictic shift between the reported speech situation and the situation here-and-now. Two individuals on the autism spectrum, however, use a rare type of ‘bare demonstration’ which is not linguistically tied to the situation here-and-now. We pose a hypothesis that this may reflect some difficulty of individuals on the autism spectrum in processing the complex participation framework in a reported thought situation. In this part, ‘bare demonstrations’ resemble repetitive speech of children on the autism spectrum, which also reflects difficulty in intersubjective processing and interactional deictics. However, bare demonstrations are not reproductions of something the speaker has heard but, instead, a creation of the speaker’s own imagination.

see all

Series: Puhe ja kieli
ISSN: 1458-3410
ISSN-E: 2342-7213
ISSN-L: 1458-3410
Volume: 41
Issue: 1
Pages: 23 - 41
DOI: 10.23997/pk.107690
OADOI: https://oadoi.org/10.23997/pk.107690
Type of Publication: A1 Journal article – refereed
Field of Science: 612 Languages and literature
Subjects:
Funding: Tutkimusta ovat rahoittaneet Suomen Akatemia, Oulun yliopiston Eudaimonia-instituutti, Alma & K.A. Snellmanin säätiö ja Suomen Aivosäätiö.
Copyright information: © 2021 Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistys ja kirjoittajat.