University of Oulu

Alenius, Kari (2021) Under oppression to national prosperity : the image of Latvia in the Finnish media in the interwar period. Kari Alenius, Valters Ščerbinskis (toim.) Studia historica septentrionalia 84, Näkökulmia latvialaissuomalaisiin suhteisiin 1900-luvun alkuvuosikymmeninä : Perspectives on Latvian-Finnish Relations in the Early 20th Century. (pp. 90-114). Rovaniemi: Pohjois-suomen historiallinen yhdistys.

Under oppression to national prosperity : the image of Latvia in the Finnish media in the interwar period

Saved in:
Author: Alenius, Kari
Format: article
Version: accepted version
Access: embargoed
Persistent link: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2021121661173
Language: English
Published: Pohjois-Suomen historiallinen yhdistys, 2021
Publish Date: 2022-11-16
Description:

Tiivistelmä

Sorron alta kansalliseen kukoistukseen : Latvia-kuva suomalaisessa mediassa maailmansotien välisenä aikana

Kokonaisuutena ajatellen voidaan sanoa, että suomalaisessa kirjallisuudessa ja muussa mediassa nähtiin Latvian edistyvän nopeasti maailmansotien välisellä kaudella. Kuvaukset olivat usein melko neutraaleja 1920-luvun alkuvuosina, mutta saman vuosikymmenen lopulla ja 1930-luvulla kuvausten sävy muuttui yhä myönteisemmäksi. Suomalaisen painetun sanan valtavirran vahva näkemys oli, että latvialaiset olivat onnistuneet luomaan hyvin toimivan taloudellisen ja yhteiskunnallisen järjestyksen ja korkeatasoisen kansallisen kulttuurin.

Latviaa kuvattiin ystävällismieliseksi maaksi, joka muistutti monin tavoin Suomea. Kehumalla Latviaa suomalaisilla oli siten mahdollisuus — tiedostaen tai tiedostamatta — kehua itseään. Tavallisten suomalaisten tapaamiset latvialaisten kanssa näyttävät sujuneen yleensä hyvin, mikä tuotti suomalaiseen mediaan paljon positiivisia kertomuksia turistimatkoilta. Latvia oli kiinnostava matkakohde etenkin kesäisin, koska siellä oli mahdollista viettää aurinkolomaa ja tutustua samalla luontokohteisiin ja historiallisiin nähtävyyksiin. Latvia oli yhtäältä sopivan erilainen ja hieman eksoottinen kohde kotimaahan verrattuna, mutta toisaalta se oli myös riittävän samanlainen ja turvallinen maa, jossa kaikki toimi hyvin ja jossa asukkaat olivat vieraanvaraisia.

Suomen valtiojohto halusi yhteistyötä enemmän Skandinavian maiden kuin Baltian maiden kanssa, mikä johti Suomen ja Latvian välisten virallisten suhteiden pysymiseen suhteellisen viileinä. Suomalaisessa mediassa ilmestyi kuitenkin runsaasti puheenvuoroja, joissa toivottiin suhteiden tiivistämistä. Näiden kirjoittajien mielestä Latvia ja latvialaiset olisivat olleet mitä luontevimpia yhteistyökumppaneita. Tunnettu suomalainen kouluneuvos Alfred Salmela tiivisti vuonna 1932 tiivisti näkökulman seuraavasti: “Baltian maissa emme enää tapaa alhaisella sivistystasolla olevaa Venäjää, vaan itsenäisiä tasavertaisia naapureita, kohtalotovereita. Ne eivät ansaitse ylenkatsetta, vaan syvää myötätuntoa”. Samantapainen arvostus ja sympatia luonnehtivat pysyvällä tavalla suomalaisen median suhtautumista Latviaan maailmansotien välisenä aikana.

Aikaisemman tutkimuksen (Žīgure ja Ščerbinskis) perusteella on mahdollista myös verrata suomalaisen median luomaa kuvaa siihen, millainen kuvan latvialainen media välitti Suomesta ja suomalaisista. Yhtäläisyydet ovat silmiinpistäviä. Myös latvialaisessa painetussa sanassa “lähes naapurimaahan” suhtauduttiin yleensä hyväntahtoisen uteliaasti. Suhteet nähtiin hyviksi ja toivottiin niiden paranevan edelleen. Muutamia pieniä eroja oli kuitenkin nähtävissä. Suomella oli Latviaa pitempi kokemus omaan kansallisuuteen pohjautuvan yhteiskunnan rakentamisesta, joten Suomi nähtiin Latviassa selvästi useammin esikuvaksi kelpaavana oman maan kehittämistä ajatellen kuin Latvia Suomessa. Latviassa myös asetettiin huomattavasti suurempia toiveita Suomen suuntaan turvallisuuspoliittisessa mielessä. Kun Suomi sitten vetäytyi ulkoministeri Holstin jo allekirjoittamasta liittosopimuksesta (Suomen, Viron, Latvian ja Puolan välillä), pettymys Suomea kohtaan oli kova. Suomalainen media ei löytänyt 1920- ja 1930-luvuilla Latvian toimista mitään sellaista, johon olisi tarvinnut pettyä, koska myöskään erityisen yksilöityjä odotuksia juuri Latvian suuntaan ei ollut.

see all

Series: Studia historica septentrionalia
ISSN: 0356-8199
ISSN-L: 0356-8199
ISBN Print: 978-952-9888-68-9
Issue: 84
Pages: 90 - 114
Host publication: Näkökulmia latvialaissuomalaisiin suhteisiin 1900-luvun alkuvuosikymmeninä : perspectives on Latvian-Finnish Relations in the Early 20th Century
Host publication editor: Alenius, Kari
Ščerbinskis, Valters
Type of Publication: A3 Book chapter
Field of Science: 615 History and archaeology
Subjects:
Copyright information: © Tekijät ja Pohjois-Suomen Historiallinen Yhdistys ry.