University of Oulu

Patala, Santeri; Näpänkangas, Ritva; Sipilä, Kirsi (2021) Bruksismi ja psyykkinen kuormittuneisuus hammaslääketieteen opiskelijoilla. Lääkärilehti 76(8), 498-505. https://www.laakarilehti.fi/tieteessa/alkuperaistutkimukset/bruksismi-ja-psyykkinen-kuormittuneisuus-hammaslaaketieteen-opiskelijoilla/

Bruksismi ja psyykkinen kuormittuneisuus hammaslääketieteen opiskelijoilla

Saved in:
Author: Patala, Santeri1; Näpänkangas, Ritva1; Sipilä, Kirsi1
Organizations: 1Oulun yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta, suun terveyden tutkimusyksikkö
Format: article
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 0.5 MB)
Persistent link: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe202201111834
Language: Finnish
Published: Suomen lääkäriliitto, 2021
Publish Date: 2022-01-11
Description:

Tiivistelmä

Lähtökohdat: Bruksismi määritellään toistuvaksi puremalihasten aktivaatioksi, joka voi olla narskuttelua tai hampaiden tiukkaa yhteen puremista unessa tai valveilla. Keskushermostolla on keskeinen rooli bruksismin synnyssä, ja psyykkisillä kuormitustekijöillä, kuten ahdistuneisuudella ja masentuneisuudella, on yhteys bruksismiin. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää itseraportoitua bruksismin esiintyvyyttä ja sen yhteyttä psyykkiseen kuormittuneisuuteen hammaslääketieteen opiskelijoilla.

Menetelmät: Tutkimukseen osallistui 192 hammaslääketieteen opiskelijaa Oulun ja Itä-Suomen yliopistoista. Bruksismia ja psyykkistä kuormittuneisuutta selvitettiin DC/TMD (Diagnostic Criteria for Temporomandibular Disorders) -kriteeristön kyselyillä.

Tulokset: Itseraportoidun unibruksismin esiintyvyys opiskelijoilla oli 39,7 %, valvenarskuttelun 19,9 % ja hampaiden lujasti yhteen puremisen 48,4 %. Vähintään lieväasteista psyykkistä kuormittuneisuutta esiintyi ­35 %:lla opiskelijoista. Naisilla hampaiden lujasti yhteen pureminen oli merkitsevästi yhteydessä psyykkiseen kuormittuneisuuteen.

Päätelmät: Valvebruksismilla ja psyykkisellä kuormittuneisuudella on yhteyttä. Kuormittuneisuus tulee ottaa huomioon bruksismin hoidossa.

see all

Background: Bruxism is defined as repetitive jaw-muscle activity characterized by clenching or grinding of the teeth while either awake or asleep. The aetiology of bruxism is multifactorial and the central nervous system plays an important role. Psychological factors, such as depression and anxiety symptoms, are related to awake and sleep bruxism. Awake bruxism can be grinding or clenching of the teeth. The aim of the study was to examine the prevalence of awake and sleep bruxism and the association of self-reported bruxism with psychological distress in dental students.

Methods: Altogether 192 dental students from the University of Oulu and the University of Eastern Finland participated in the study. Bruxism and distress were reported using questionnaires included in the Diagnostic Criteria for Temporomandibular Disorders (DC/TMD).

Results: The prevalence for self-reported sleep bruxism was 39.7%, for awake grinding of the teeth 19.9% and for clenching of teeth 48.4%. Of the students, 35.0% had at least mild psychological distress. Among women, clenching of teeth had a statistically significant association with psychological distress.

Conclusions: Awake bruxism is associated with psychological distress and this should be taken into account in the treatment of bruxism.

see all

Series: Lääkärilehti
ISSN: 0039-5560
ISSN-E: 2489-7434
ISSN-L: 0039-5560
Volume: 76
Issue: 8
Pages: 498 - 505
Type of Publication: A1 Journal article – refereed
Field of Science: 313 Dentistry
Subjects:
Copyright information: © Lääkärilehti 2021.