Tiivistelmä

Lähtökohdat: Koulutusrakenteiden muutokset edellyttävät opiskelijaohjausosaamista. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla hammaslääkäreiden, suuhygienistien ja hammashoitajien opiskelijaohjausosaamista ja taustamuuttujien yhteyttä siihen suun terveydenhuollossa.

Tutkimusasetelma, aineisto ja menetelmät: Tutkimusasetelmana oli poikkileikkaustutkimus. Aineisto kerättiin Opiskelijaohjausosaamisen — mittarilla syksyllä 2017 Suomen Hammaslääkäriliiton sivustolle (tkharjoittelu.hammaslaakariliitto.fi) kirjautuneissa terveyskeskuksissa työskenteleviltä hammaslääkäreiltä, suuhygienisteiltä ja hammashoitajilta (N=3209) sekä Ohjaajahammaslääkärikoulutuksen käyneiltä hammaslääkäreiltä (N=26). Vastausprosentti oli 34.2 % (N=1097). Aineisto analysoitiin IBM SPSS 22.0 -ohjelmalla. Aineiston kuvailussa käytettiin frekvenssi- ja prosenttilukuja sekä tunnuslukuja. Taustatietojen ja summamuuttujien välisiä yhteyksiä tarkasteltiin ristiintaulukoinnilla ja ryhmien välisten erojen tilastollista merkitsevyyttä testattiin Kruskal-Wallisin testillä. Tilastollisen merkitsevyystestin rajana pidettiin p < 0.05.

Tutkimustulokset: Vastaajat arvioivat ohjausosaamisensa tyydyttäväksi opiskelijan oppimisen tukemisen, ohjauskeskustelun ja kehittävän palautteen antamisen osalta. Työyksikön opiskelijaohjauskäytäntöjen ja toimintatapojen tunteminen, ohjaajan motivaatio ja tavoitteellinen ohjaus ja opiskelijalähtöinen arviointi arvioitiin heikoksi. Opiskelijaohjauskoulutukseen osallistumisella oli yhteys opiskelijaohjausosaamiseen.

Johtopäätökset: Opiskelijaohjausosaamisessa on kehitettävää kaikilla osaamisen alueilla, erityisesti ohjauskäytäntöjen tuntemisessa, ohjauksen tavoitteellisuudessa, opiskelijalähtöisessä arvioinnissa ja ohjaajan motivaatiossa. Opiskelijaohjauskoulutuksia tarvitaan ohjausosaamisen kehittämiseksi.