|
|
Pakkomuuttojen ja vainon kokemisen ylisukupolviset jäljet : inkeriläisen toisen ja kolmannen pakkomuuttosukupolven hyvinvointi Suomessa |
|---|---|
| Author: | Turjanmaa, Elina |
| Format: | article |
| Version: | accepted version |
| Access: | open |
| Online Access: | PDF Full Text (PDF, 0.3 MB) |
| Persistent link: | http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2022121571614 |
| Language: | Finnish |
| Published: |
Suomen psykologinen seura,
2022
|
| Publish Date: | 2022-12-15 |
| Description: |
TiivistelmäSotatapahtumien todistaminen, läheisten menetykset ja kodin jättäminen ovat elämää perustavanlaatuisesti muokkaavia, usein traumaattisia tapahtumia, joilla voi olla vakavia ylisukupolvisia seurauksia. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää pakkomuuttoja ja vainoa 1900-luvun alkupuolella kokeneiden inkeriläisten jälkeläisten mielen hyvinvointia Suomessa. Lisäksi tutkimus analysoi vanhempien ja isovanhempien traumaattisten sotakokemusten ja pakkomuuttotaustasta kertomisen yhteyttä jälkeläisten mielen hyvinvointiin. Tutkimukseen osallistui 650 henkilöä, jotka ovat Venäjän vallankumouksen aikana Suomeen siirtyneiden Inkerin pakolaisten lastenlapsia (kolmas sukupolvi, keski-ikä 66 v) sekä siirtoväkenä Suomeen jatkosodan aikana tulleiden inkeriläisten lapsia (toinen sukupolvi, keski-ikä 65 v) ja lastenlapsia (kolmas sukupolvi, keski-ikä 38 v). Mielen hyvinvoinnin tasoa verrattiin suomalaisiin koko väestöä koskeviin hyvinvointitutkimuksiin. Kyselytutkimuksessa kartoitettiin mielen hyvinvointia yksinäisyyden, psyykkisen kuormittuneisuuden (masennus ja ahdistus), elämänlaadun ja koherenssin tunteen kautta. Vanhempien tai isovanhempien traumaattisia sotakokemuksia olivat esimerkiksi väkivallan, menetysten ja vainon kokeminen. Inkeriläisten jälkeläiset eivät eronneet koko väestöstä yksinäisyyden tai psyykkisen kuormittuneisuuden suhteen elämänlaadun ollessa hieman koko väestöä korkeammalla tasolla. Vanhempien ja isovanhempien traumaattiset sotakokemukset olivat yhteydessä vakavampaan psyykkiseen kuormittuneisuuteen siirtoväen toisessa sukupolvessa. Vastaavaa yhteyttä ei ollut kolmannen sukupolven ryhmissä. Vanhempien vaikeneminen inkeriläistaustasta oli yhteydessä heikompaan koherenssin tunteeseen kaikissa jälkeläisten ryhmissä sekä heikompaan elämänlaatuun ja korkeampaan psyykkiseen kuormittuneisuuteen Inkerin pakolaisten kolmannessa sukupolvessa. Tutkimus antaa viitteitä pakkomuuton ja sen muistelun vaikutuksista inkeriläisten jälkeläisten mielen hyvinvoinnille, mutta korona-aikana kerätyn aineiston tulosten tulkintaan on suhtauduttava erityisen varovasti. see all
AbstractWitnessing and experiencing war and leaving one’s home are fundamental, often traumatic events that may have consequences over generations. In this study, the mental health of Ingrian Finns whose family pasts include forced migration and persecution is examined. The study also explores how parents’ and grandparents’ traumatic war-related experiences and descendants’ perceptions of their parents’ avoidance to talk about their Ingrian background are related to mental health among Ingrian second and third generation. Altogether 650 grandchildren of Ingrian refugees (third generation, mean age 66), and children (second generation, mean age 65) and grandchildren (third generation, mean age 38) of displaced Ingrians of WWII participated in the study. Their levels of mental health (i.e., loneliness, mental strain, and quality of life) were compared with the general population in Finland. Parents’ or grandparents’ traumatic war-related experiences were, for example, experiences of violence, persecution, and loss of a close one. There were no differences in the levels of loneliness or mental strain between Ingrians and general population while the quality of life was reported slightly higher among Ingrians compared to the general population. Parents’ and grandparents’ traumatic war-related experiences were related to severe mental strain in the second generation but not in the two groups of third generations. Parents’ avoidance of talk about their Ingrian background was related to weaker sense of coherence in all three generational groups, and to poorer quality of life and higher mental strain among third generation Ingrian refugees. The study suggests that family’s past forced displacement and how it is remembered is associated with the present-day mental health of people with Ingrian background. However, the conclusions based on data collected during the COVID-19 pandemic must be interpreted with caution. see all
|
| Series: |
Psykologia |
| ISSN: | 0355-1067 |
| ISSN-E: | 2670-322X |
| ISSN-L: | 0355-1067 |
| Volume: | 57 |
| Issue: | 3 |
| Pages: | 250 - 263 |
| Type of Publication: |
A1 Journal article – refereed |
| Field of Science: |
615 History and archaeology |
| Subjects: | |
| Copyright information: |
© Suomen Psykologinen Seura |