|
|
Tervahautojen ilmalaserkeilausavusteinen työpöytäinventointi Suomussalmella |
|---|---|
| Author: | Ikäheimo, Janne1 |
| Organizations: |
1Oulun yliopisto, arkeologia |
| Format: | article |
| Version: | published version |
| Access: | open |
| Online Access: | PDF Full Text (PDF, 1.7 MB) |
| Persistent link: | http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe202301276084 |
| Language: | Finnish |
| Published: |
Suomen arkeologinen seura,
2021
|
| Publish Date: | 2023-01-27 |
| Description: |
TiivistelmäTutkimuksessa testattiin Maanmittauslaitoksen hiljattain julkaisemaa, uutta ja tarkempaa Laserkeilausaineisto 5 p:tä tervahautojen paikantamisessa Suomussalmen Pesiöjärven eteläpuolelle sijoittuvalla 216 km²:n kokoisella tutkimusalueella. Tätä tarkoitusta varten aineistosta tuotettiin kaksi 16 tarkastelusuuntaa käyttävää visualisointia: vinovalovarjostus ja taivasnäkymä, joiden perusteella tunnistetut tervahautakohteet digitoitiin paikkatietojärjestelmään. Alueelta tunnettiin aiemmin 105 tervahautaa; nyt niitä paikannettiin lähes nelinkertainen määrä eli 418. Tunnistetut kohteet ovat myös keskimäärin pienempiä, kuin alueelle vuonna 2013 ulottuneessa Metsähallituksen valtion monikäyttömetsien kulttuuriperintöinventoinnissa. Aineistolla suoritetut paikkatietoanalyysikokeilut osoittavat, että tervahaudat ovat tutkimuksellisesti alihyödynnetty muinaisjäännöstyyppi, siinä missä niiden tulkinta nykyajan woke-kulttuurin viitekehyksestä käsin on sekin jäänyt vaillinaiseksi. Lähitulevaisuudessa tutkimuksellisten tavoitteiden saavuttamisessa auttavat puoliautomaattiset tunnistusalgoritmit, joita on jo onnistuneesti pilotoitu Museoviraston koordinoimassa LIDARK-hankkeessa. see all
SammanfattningI undersökningen testades Lantmäteriverkets nyligen publicerade nya och mer exakta Laserskannat material 5 p i kartläggningen av tjärgropar inom ett 216 km² stort forskningsområde beläget söder om sjön Pesiöjärvi i Suomussalmi. I detta syfte framställdes ur materialet två visualiseringar, terrängskuggning och himmelsfaktor, vilka använder sig av 16 synriktningar var. Utgående från visualiseringarna digitaliserades de identifierade tjärgroparna i ett geodatasystem. 105 tjärgropar var redan kända från området, och nu kartlades nästan ett fyrdubbelt antal, det vill säga 418 stycken. De identifierade lokalerna är även i genomsnitt mindre än de som hittades i Forststyrelsens inventering av kulturarvet i statens mångbruksskogar, som utsträckte sig till området år 2013. Geodataanalysexperimenten gjorda på materialet visar att tjärgropar är en i forskningen underutnyttjad fornlämningstyp och tolkningen av dem har förblivit ofullständig inom ramverket för dagens wokekultur. Inom en snar framtid kommer uppnåendet av vetenskapliga målställningar understödas av halvautomatiska identifieringsalgoritmer, och sådana prov har redan gjorts med goda resultat i det av Museiverket koordinerade LIDARK-projektet. see all
|
| Series: |
Muinaistutkija |
| ISSN: | 0781-6790 |
| ISSN-E: | 2489-785X |
| ISSN-L: | 0781-6790 |
| Issue: | 3 |
| Pages: | 2 - 15 |
| Type of Publication: |
A1 Journal article – refereed |
| Field of Science: |
615 History and archaeology |
| Subjects: | |
| Funding: |
Artikkeli on laadittu Museoviraston koordinoimassa ja Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa "Arkeologisten kohteiden unnistaminen laserkeilausdatasta (LIDARK)” -hankkeessa (päätös VN/22710/2020-MMM-3). |
| Copyright information: |
© 2021. Janne Ikäheimo ja Muinaistutkija. Julkaistu tässä arkistossa edellä mainittujen luvalla. |