Abstrakti

Kriittinen ajattelu on ollut jo vuosikymmeniä yksi aikamme keskustelluimmista kasvatuspäämää-ristä. Kriittisen ajattelun tunnuspiirteitä analysoineet tutkijat ovat määritelleet sen ilmiönä kaik-kien niiden henkisten taitojen ja asenteiden ryppääksi, jonka osatekijät saavat yksilön aktiivisesti ja menestyksekkäästi harjoittamaan perusteisiin nojaavaa uskomustenmuodostusta ja päätöksente-koa. Reflektiivinen ajattelu on puolestaan ilmiönä kriittisen ajattelun lähisukulainen, niin syntyhis-torialtaan kuin sisällöltäänkin. Huomion määrässä mitattuna se on sittemmin jäänyt kriittisen ajat-telun varjoon. Reflektiivisen ajattelun kasvatuspäämäärän esitteli viime vuosisadan alkupuolen amerikkalainen kasvatusfilosofi John Dewey, ja hänet nostetaan vakiintuneesti myös kriittisen ajattelun keskeiseksi varhaisvaikuttajaksi. Artikkelimme esittää, että vaikka pintapuolisesti de-weyläinen reflektiivinen ajattelu muistuttaa monin tavoin nykyaikaista kriittistä ajattelua, lähem-mässä vertailussa näiden ilmiöiden väliset erot kasvavat merkityksellisiksi. Ihanteellisen kriittisen ajattelijan toimintaa kuvataan alan tutkimuskirjallisuudessa tunnusleimallisesti tietoteoreettisten kriteerien ja loogisten säännöstöjen toteuttamisen kautta, jolloin tämä toiminta abstrahoituu teo-reettisena ilmiönä erilleen arkisesta elämismaailmastamme eräänlaiseksi ideaaliteoriaksi. Reflek-tiivinen ajattelija sen sijaan kuvaillaan Deweyn teoksissa normatiivisesti tavoiteltavana asiana, mutta ilman ideaaliteorioihin yhdistettyjä ongelmia. Artikkelissamme asetamme rinnakkain kriitti-sen ja reflektiivisen ajattelun, mikä voi auttaa tunnistamaan ja ylittämään kriittisen ajattelun kas-vatustavoitteen ongelmakohtia.