Abstrakti

Tässä tutkimuksessa tarkastelen S2-oppijoiden osoittavan eleen ja sanallisen ostamisen kohteen identifioinnin yhdistelmiä kauppaharjoituksissa ja arvioin niiden asemaa multimodaalisena konstruktiona. Osoittava ele yhdistyy tyypillisesti joko demonstratiivipronominiin tai identifioivaan substantiiviin. Demonstratiivipronominien yhteydessä osoittavaa elettä käytetään jokaisessa tapauksessa aineistossani, ja tällöin eleen voikin nähdä välttämättömänä osana konstruktiota. Substantiiviin yhdistyviä osoituksia on kuitenkin määrällisesti enemmän, jolloin sanasemanttisella tasolla ele ei ole välttämätön. Aineistoni näyttää, että sillä on pragmaattisia merkityksiä, jotka voivat olla erityisen keskeisiä kielenoppimistilanteessa. Syke-eleitä muistuttavat osoittavat eleet vahvistavat vaikutelmaa eleen ja sanallisen identifioinnin kognitiivisestä yhteydestä. Osoittava ele on aineistossa myös ensisijainen korjauksen keino. Osoitusten käyttö kaikenlaisten sanallisten identifiointien yhteydessä sekä toistuvuus viittaavat yhdistelmän vakiintuneisuuteen. Osoittavan eleen voi nähdä osana identifiointikonstruktiota. Osassa tapauksista se on välttämätön ja osassa vapaaehtoinen: välttämättömyyteen vaikuttavat kielellinen aines puheessa sekä vuorovaikutustilanne.