JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Tutkielman tarkoituksena oli selvittää opettajien käsityksiä Liikkuva koulu -hankkeen lisäämän liikunnan vaikutuksista opetukseen ja oppimiseen. Tutkielman viitekehys rakentuu opetuksen ja oppimisen keskeisistä näkökulmista sekä liikunnan vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Oppimista käydään läpi tutkielmassamme oppijan näkökulmasta. Oppimista selitetään oppimisteorioiden, oppimistyylien, motivaation, temperamenttien ja metakognitiivisten taitojen kautta. Opetuksesta puolestaan käydään läpi muun muassa oppimisympäristö, toimintakulttuuri, oppiaineet, työtavat ja eheyttäminen. Liikunnan osuudessa tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä esitellään liikunnan merkityksellisyyttä lapsen ja nuoren elämässä. Liikunnan merkityksiä esitellään fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta näkökulmasta. Lisäksi perehdytään siihen, kuinka suomalaislapset ja — nuoret liikkuvat tällä hetkellä ja siihen, miten heidän tulisi liikkua.

Tutkielma toteutettiin Sotkamon Liikkuva koulu -hankkeessa mukana olevilla alakouluilla eli Salmelan koulussa, Leivolan koulussa ja Vuokatin koulussa. Tutkimukseen osallistui seitsemän 5–6-luokkien opettajaa. Tutkielma on fenomenografinen tutkimus, jonka aineisto kerättiin haastattelemalla. Fenomenografisessa tutkimuksessa keskitytään tutkimaan ihmisten käsityksiä jostakin ilmiöstä. Haastattelu oli teemahaastattelu eli puolistrukturoitu haastattelu. Tässä haastattelussa teemat eli aihepiirit ovat tiedossa, mutta kysymysten tarkka muoto ja järjestys puuttuvat. Teemahaastattelu on ikään kuin keskustelu, vaikka tutkija johtaakin vuorovaikutustilannetta ja pyrkii saamaan tietoa tietystä ilmiöstä. Teemahaastattelu on suosituin haastattelutapa, jolla Suomessa kerätään tietoa.

Tutkielman tutkimusongelmat ovat:

1. Miten Liikkuva koulu -hankkeen lisäämä liikunta on vaikuttanut opettajien opetukseen?

2. Miten Liikkuva koulu -hankkeen lisäämä liikunta on opettajien mielestä vaikuttanut oppilaiden oppimiseen?

Aineiston analysointimenetelmänä on käytetty teoriaohjaavaa laadullista sisällönanalyysia. Laadullisella sisällönanalyysilla voidaan analysoida dokumentteja, kuten kirjoja, päiväkirjoja, haastatteluita ja keskusteluita. Laadullisessa sisällönanalyysissa aineistoa voidaan esimerkiksi luokitella, teemoitella ja tyypitellä. Aineisto analysoitiin ensin aineistolähtöisesti, mutta tulokset liitettiin teoriaan analyysin loppuvaiheessa. Ennen analyysia haastattelut litteroitiin, eli kirjoitettiin sanatarkasti. Tämän jälkeen aineisto analysoitiin luokittelemalla.

Tutkielman tuloksista selvisi, että Liikkuva koulu -hankkeen lisäämä liikunta on vaikuttanut opettajien opetukseen muuttamalla heidän asenteitaan ja toimintaansa liikuntamyönteisemmäksi. Toiminnan muutokset näkyvät muun muassa siten, että suuri osa opettajista oli integroinut liikuntaa muiden aineiden oppitunneille. Tuloksista selvisi myös, että opettajien käsitysten mukaan hankkeen lisäämä liikunta on vaikuttanut moniin oppimisen osa-alueisiin positiivisesti sekä lukuaineissa että taito- ja taideaineissa. Näitä osa-alueita ovat muun muassa vireys, motivaatio, keskittymiskyky, tarkkaavaisuus, suvaitsevaisuus ja työrauha. Tuloksista voidaan tehdä johtopäätös, että Liikkuva koulu -hankkeen lisäämä liikunta on vaikuttanut sekä opettajien opetukseen että oppilaiden oppimiseen.

Tutkimuksen luotettavuutta paransivat objektiivisuuden huomioiminen, tutkielman kulun tarkka kuvaus ja tutkijatriangulaatio. Objektiivisuutta huomioitiin analyysivaiheessa, jotta tutkijoiden omat mielipiteet ja käsitykset eivät vaikuta tutkimustuloksiin. Tutkijatriangulaatio tarkoittaa sitä, että tutkimuksessa on ollut useampi tekijä.