JultikaUniversity of Oulu repository

Tutkimukseni aihe on Oulun pohjavesihanke ja sitä kohtaan noussut vastustus. Oulun kaupungilla ja sen liikelaitoksella Oulun Vedellä on suunnitelmana vaihtaa Oulussa käytettävä talousvesi Oulujoen pintavedestä Viinivaaran alueelta saatavaksi pohjavedeksi. Hanke on ollut vireillä 1980-luvulta asti ja sen tulevaisuus on edelleen avoin. Tutkimusta varten haastattelin yhteensä 17 pohjavesihankkeen puolustajaa ja vastustajaa. Lisäksi tutkimusmateriaalinani on sanomalehtiartikkeleita. Aineiston analyysimenetelmänä käytin sisällönanalyysia. Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella pohjavesihankkeen etenemistä ja sitä vastustavan Vesivaara-liikkeen toimintaa. Tutkin lisäksi minkälaisten argumentaatiokehysten kautta hankkeen puolustajat ja vastustajat puhuvat hankkeesta ja perustelevat omia näkökantojaan. Tuon esiin kummankin osapuolen argumentaatiota, mutta tutkimuksessani painottuu kuitenkin hankkeen vastustajien näkökanta. Tutkimuksen teoreettisena taustana on poliittinen ekologia ja sen käsitykset ympäristöön liittyvien ja yhteiskunnallisten kysymysten yhteenkietoutumisesta. Tutkin poliittisen ekologian mukaisesti minkälaisia eri tason toimijoita hankkeeseen liittyy. Käytän teoreettisena välineenä lisäksi kehysanalyysia ja etenkin kehysanalyysin ympäristökonfliktien tutkimiseen sovellettuja käsitteitä. Teoreettisena tutkimuskysymyksenäni on selvittää, miten kehysanalyysi auttaa konfliktin ymmärtämisessä. Kehysanalyysin mukaan kehykset vaikuttavat siihen, mistä tietyssä tilanteessa nähdään olevan kyse ja minkälainen tieto nähdään relevanttina. Osapuolet eivät erilaisten kehystämisen tapojensa johdosta välttämättä ymmärrä toistensa näkökantoja eikä kiistaa voi ratkaista vain tosiasioihin vetoamalla. Hankkeen puolustajat perustelevat hanketta turvallisuusnäkökohdilla sekä vedenlaadun paranemisella pohjaveden käyttöön siirryttäessä. Hankkeen vastustajien perusteluissa painottuu hankkeen pelätyt ympäristövaikutukset sekä kaupungin ja maaseudun vastakkainasettelu. Tutkin lisäksi minkälaisilla identiteetti- ja kuvailukehyksillä osapuolet kuvaavat omaa ryhmäänsä ja vastapuolen toimijoita. Tutkin myös minkälaisia konfliktinhallinnan kehyksiä osapuolilla on, ja miten nämä erilaiset kehykset liittyvät toisiinsa. Nähdäkseni konfliktinhallinnan keinojen erilaisuus, vastapuolen negatiivinen kuvailu sekä yhteisten metakehysten ja arvojen puuttuminen tekevät kiistasta hankalan ratkaista. Osapuolten tulisi kyetä arvioimaan kriittisesti omia kehystämisen tapojaan ja etsiä yhteisiä näkemyksiä, joiden pohjalta ratkaisu voisi löytyä.